LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
y-tunnus: 0211034-2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus 2025
1Avaintiedot
2Tilikauden merkittävät tapahtumat
3Vakavaraisuus ja riskiasema
4Tilikauden jälkeiset tapahtumat
5Tulevaisuuden näkymät
6LähiTapiola-ryhmän hallinto
7Kestävyysraportti
8Ehdotus voiton käyttämisestä
Tilinpäätös 1.1.2025 - 31.12.2025
9Konsernitilinpäätös, LähiTapiola-ryhmä
10Emoyhtiö, LähiTapiola Vahinkoyhtiö
11Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
12Riskienhallinnan liitetiedot
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
1
Hallituksen toimintakertomus
2025
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön (LähiTapiola
Vahinkoyhtiö) kotipaikka on Espoo ja y-tunnus 0211034-2.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimialaan kuuluvat vapaaehtoiset
ja lakisääteiset vahinkovakuutukset.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö laatii ylimpänä emoyrityksenä
LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätöksen vakuutusyhtiölain
tarkoittaman vakuutusyritysryhmän mukaisessa laajuudessa.
LähiTapiola-ryhmän liiketoiminta-alueina ovat
vahinkovakuutus, henkivakuutus, varainhoito sekä auto- ja
yritysrahoitus.
1 Avaintiedot
• Vuonna 2025 LähiTapiola-ryhmän maksutulo kasvoi sekä vahinko-
että riskihenkivakuutuksessa ja liiketoimintamme jatkoi kasvuaan
myös varainhoidossa ja autorahoituksessa.
• Sijoitusmarkkinoita ravistelleesta epävarmuudesta huolimatta eri
omaisuusluokat tuottivat positiivisesti ja sijoitusvuodesta muodostui
lopulta hyvin odotusten mukainen.
• LähiTapiola-ryhmän vakavaraisuus säilyi vahvana ja liiketulos oli
vuodelta 2025 445,9 miljoonaa euroa (630,8 milj. € v. 2024).
Kokonaistulos, jossa huomioidaan myös sijoitusten arvostuserojen
muutokset oli 576,8 miljoonaa euroa (835,6 milj. €)
• LähiTapiola-ryhmän markkina-asema vahvistui usealla liiketoiminta-
alueella:
• Vahinkovakuutuksessa ensivakuutuksen maksutulo kasvoi 6,2
prosenttia. Vuonna 2025 julkaistujen Finanssiala ry:n tilastojen
mukaan nousimme maksutulolla mitattuna
työtapaturmavakuutuksen markkinajohtajaksi. Vahvistimme edelleen
asemaamme liikennevakuutuksen markkinajohtajana
vakuutussopimusten määrällä mitattuna ja olemme myös
maatilavakuutuksen markkinajohtaja. 
• Riskihenkivakuutuksessa olemme markkinajohtaja Suomessa ja
riskihenkivakuutuksen maksutulo kasvoi 4,2 prosenttia. LähiTapiola
Henkiyhtiön kokonaismaksutulo kasvoi 0,7 prosenttia.
• LähiTapiola Varainhoito -konsernin hallinnoimat varat olivat
vuodenvaihteessa 35,2 miljardia euroa - kasvua edellisvuoteen 8,9
prosenttia. LähiTapiola Varainhoito -konserniin kuuluva Seligson &
Co nousi Suomen neljänneksi suurimmaksi rahastoyhtiöksi.
• LähiTapiola Rahoitusyhtiö on Suomen toiseksi suurin
autorahoitusyhtiö ja vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta sen
hallinnoima rahoituskanta kasvoi 1,0 prosenttia.
• Omistajatahtomme mukaan keskitymme omistaja-asiakkaidemme
asiakashyödyn kasvattamiseen. Vuonna 2025 hyvitimme
asiakkaillemme vahinko- ja henkivakuutuksen asiakashyvityksinä
yhteensä 139,6 miljoonaa euroa (123,5 milj. €) ja vakuutusmaksuista
S-ryhmän bonuksena 45,1 miljoonaa euroa (41,5 milj. €). Koko
LähiTapiola-ryhmällä oli 1,8 miljoonaa (1,8 milj.) asiakasta.
• LähiTapiola-ryhmän pääjohtajana aloitti Sari Heinonen 1.5.2025.
• LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtajana aloitti Antti Pulkkanen
1.8.2025.
• Vuoden 2025 toimintakertomuksella raportoimme LähiTapiola-
ryhmän kestävyystiedot kirjanpitolain mukaisesti.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
2
LähiTapiola-ryhmä
Vakuutustoiminnan volyymi ja kannattavuus
2025
2024
Vahinkovakuutus, Ensivakuutuksen maksutulo, milj. eur.
1 604,2
1 510,9
Henkivakuutus, Maksutulo, milj. eur.
418,9
416,0
Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua, %
91,2
96,2
Riskisuhde, %
61,8
66,3
Toimintakulusuhde, %
29,4
29,9
Korvaukset ja asiakasedut
Korvaukset, vahinkovakuutus, milj. eur.
1 014,6
1 035,2
Korvaukset, henkivakuutus, milj. eur.
393,5
409,1
Asiakashyvitykset, vahinko- ja henkivakuutus, milj. eur.
139,6
123,5
S-Bonukset, milj. eur.
45,1
41,5
Tulos ja vakavaraisuus
Liiketulos, milj. eur.
445,9
630,8
Kokonaistulos, milj. eur.
576,8
835,6
Vakavaraisuussuhde, %
196,3
201,7
Vakavaraisuussuhde = hyväksyttävän oman varallisuuden määrä suhteessa
vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvenssi II). Vakavaraisuuslaskenta ei
kuulu lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin. Tunnuslukujen laskentakaavat on
kuvattu tilinpäätöksessä.
Tuloslaskelmaerien ja ajanjaksoon liittyvien tunnuslukujen vertailukaudessa
(tekstissä suluissa) on käytetty 1.1.2024 - 31.12.2024 lukuja. Tase- ja muiden
poikkileikkaustyyppisten tunnuslukujen vertailukaudessa (tekstissä suluissa)
on käytetty 31.12.2024 lukuja.
2 Tilikauden merkittävät tapahtumat
2.1 Vahinkovakuutustoiminta
2.1.1 LähiTapiola-ryhmän
vahinkovakuutustoiminta
Ryhmän vahinkovakuutustoiminta käsittää LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja
alueelliset vahinkovakuutusyhtiöt sekä Suomen Vahinkovakuutus Oy:n.
Vahinkoyhtiön liiketoimintaa ovat työtapaturmavakuuttaminen, suurten
yritysasiakkaiden vakuuttaminen ja jälleenvakuutus. Alueyhtiöiden
liiketoiminta muodostuu henkilö- ja maatila-asiakkaiden sekä pienten ja
keskisuurien yrityksien vakuuttamisesta. Suomen Vahinkovakuutus Oy tarjoaa
vahinkovakuutuksia henkilöasiakkaille hyödyntäen erityisesti digitaalisia
palvelukanavia.
Toimintamme lähtökohta on omistaja-asiakkaiden etu. LähiTapiola on
olemassa asiakkaitaan varten. Tavoitteenamme on tuottaa mahdollisimman
suurta asiakashyötyä ja asiakastyytyväisyyttä kilpailukykyiseen hintaan.
Mittaamme omistaja-asiakkaiden taloudellisten hyötyjen kehittymistä.
Ryhmästrategiassa tavoittelemme kannattavaa kasvua, tervettä
asiakaskantaa ja pitkän aikavälin kestävää menestystä.
Toimintaympäristömme muuttuessa yhä digitaalisemmaksi jatkoimme sekä
henkilö- että yritysasiakkaidemme verkkopalvelujen parantamista niin
vakuuttamisen kuin säästämisen ja sijoittamisen palveluissa. Digitaalisia
palveluja kehittämällä helpotamme asiakkaiden itseasiointia rutiininomaisissa
asioissa, jotta varmistamme sujuvan monikanavaisuuden ja
asiantuntijapalvelun laajan saatavuuden monimutkaisempien asioiden
hoidossa.
Omistaja-asiakkaidemme tyytyväisyydestä kertoo osaltaan korkea
asiakaspysyvyys. Mittava vakuutusjärjestelmien uudistaminen on käynnissä
sekä vahinko- että henkivakuutuksessa.
Vahinkovakuutustoiminnan ensivakuutuksen maksutulo oli 1 604,2 miljoonaa
euroa (1 510,9 milj. €) ja kasvu edelliseen vuoteen oli 6,2 prosenttia.
Vakuutusmaksuihin kohdistui indeksi- ja hinnankorotuksia ja maksutulon
kasvua tuki korkeana säilynyt asiakaspysyvyys. Vakuutuslajeista kasvu oli
voimakkainta vapaaehtoisissa henkilövakuutuksissa, joiden maksutulo kasvoi
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
3
9,5 prosenttia. Vahvistimme vuoden 2025 aikana asemaamme
liikennevakuutuksen markkinajohtajana 0,4 prosenttiyksiköllä.
Vakuutussopimusten määrällä mitattuna markkinaosuutemme oli vuoden
lopussa 37,4 prosenttia. Olemme myös maatilavakuuttamisen
markkinajohtaja 66 prosentin markkinaosuudella tilojen pääasiallisena
vakuutusyhtiönä.
LähiTapiola-ryhmä
Ensivakuutuksen maksutulon kehitys vakuutusluokkaryhmittäin, milj. eur.
Asiakkaille maksetut vahinkovakuutuksen korvaukset olivat toista vuotta
peräkkäin yli miljardi euroa, mutta vahinkokehitys ja inflaatio maltillistuivat
verrattuna muutamiin edellisvuosiin. Maksetut korvaukset vähentyivät 2,0
prosentilla edellisvuodesta ja toteuma oli 1 014,6 miljoonaa euroa (1 035,2
milj. €). Vahinkojen määrä kasvoi yhä muutamissa vakuutuslajeissa, kuten
sairauskulu- ja eläinvakuutuksissa. Rakennus-, ajoneuvo- ja
työtapaturmavahingot kuitenkin vähentyivät vuoteen 2024 verrattuna.
Erityisesti läntistä Suomea koetelleen joulukuun Hannes-myrskyn vuoksi vuosi
2025 oli myrskyjen osalta korkein korvausmenoltaan 2020-luvulla.
Omaisuuden ja toiminnan vähintään 300 tuhannen euron suurvahinkoja
sattui edellisvuotta hieman vähemmän ja niitä oli 91 kappaletta (93 kpl).
Bruttokorvausmenomme näistä vahingoista oli 60,0 miljoonaa euroa (85,1
milj. €).
LähiTapiola-ryhmän vahinkovakuutuksen korvauskulut olivat 1 096,7
miljoonaa euroa (1 101,6 milj. €) ja ryhmän varsinaisen vakuutustoiminnan
kannattavuutta kuvaava riskisuhde ilman perustekorkokulua oli 61,8
prosenttia (66,3 %). Toteumaan sisältyy sekä vuonna 2025 että
vertailujaksolla kertaluonteisia laskuperustemuutoksia, jotka laskivat
korvauskuluja molempina vuosina.
Vahinkovakuutuksen volyymin kasvu, palkkainflaatio sekä panostukset
liiketoiminnan kehittämiseen ovat kasvattaneet ryhmän toimintakuluja.
Vahinkovakuutuksen toimintakulut olivat 449,8 miljoonaa euroa (434,8 milj.
€), mutta maksutuoton hyvän kasvun myötä vahinkovakuuttamisen
tehokkuutta mittaava toimintakulusuhde parantui 0,5 prosenttiyksikköä ja oli
29,4 prosenttia (29,9 %).
Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta oli 111,8 miljoonaa
euroa (36,4 milj. €). Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua oli
91,2 prosenttia (96,2 %).
Vahinkovakuutuksessa vakuutusmaksutuloon, vakuutusmaksutuottoihin ja
korvauskuluihin sisältyy kertaluontoisia eriä liittyen vastuuvelan
laskuperusteiden ja laskentatavan muutoksiin. Yhteisvaikutus eristä paransi
48,7 miljoonaa euroa vakuutusteknistä katetta ennen tasoitusmäärän
muutosta. Muutoksista on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen
laatimisperiaatteissa
2.1.2 LähiTapiola Vahinkoyhtiö
LähiTapiola Vahinkoyhtiön vuosi 2025 sujui myynnillisesti ja sijoituksellisesti
hyvin. Ensivakuutuksen maksutulo kasvoi vuoden aikana 7,3 prosenttia ollen
282,4 miljoonaa euroa. Maksutulo vahvistui etenkin vapaaehtoisessa
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
4
henkilövakuuttamisessa ja omaisuuden vakuuttamisessa. Maksutulo kasvoi
kokonaisuudessaan 3,0 % prosenttia.
Vuonna 2025 ylitimme tavoitteet suurasiakkaiden
vahinkovakuutusmyynnissä. Myynti oli vahvinta yritysten omaisuuden ja
toiminnan vakuuttamisessa.
Palvelemme suurasiakkaita ympäri Suomen. Meillä on kuusi oman
maantieteellisen alueensa asiakkaista vastaavaa tiimiä, ja
pääkaupunkiseudulla asiakkaitamme palvelee viisi toimialoittain
järjestäytynyttä tiimiä.
Tarjoamme suurasiakkaille LähiTapiola-ryhmän vahinkovakuuttamisen,
henkivakuuttamisen, varainhoidon, rahoituksen, palkitsemispalveluiden sekä
kumppanin työeläkkeiden tuotteet sekä palvelut. Vuonna 2025 jatkoimme
vahvaa panostusta meklaripalveluidemme kehittämiseen.
Vuoden 2025 aikana lanseerasimme uuden vastuullisen asiakasvalinnan
ohjeen ja toimintamallin. Jatkoimme panostamista henkilöstömme
vastuullisuusosaamiseen sekä ennaltaehkäisevään riskienhallintaan.
Julkaisimme vastuullisuusraportissamme vakuuttamiemme yritysasiakkaiden
kasvihuonekaasujen päästölaskelman, joka perustuu PCAF-malliin.
LähiTapiolassa on käynnissä useita yritysasiakkaiden vakuutustuotteiden ja -
palveluiden kehityshankkeita.  Meille on erityisen tärkeää, että asiakastarpeet
tulevat hankkeissa huomioiduiksi. Vuonna 2025 projekteihin osallistui entistä
enemmän asiantuntijoitamme, useissa eri rooleissa.  Sisäisesti otimme
käyttöön muun muassa uuden puhelinjärjestelmän sekä erilaisia
tekoälytyökaluja.
Korvauspalvelumme tuottavuus parani edelleen vuoden aikana. Leuto talvi
vähensi työtapaturmien määrää. Lakisääteisten vakuutuslajien vahinkojen
läpimenoajat ja korvauspalvelun työtilanne oli hyvällä tasolla koko vuoden.
Korvauspalvelun tiivis yhteistyö työterveyden ja asiakasyrityksen kanssa
tuotti hyvää tulosta. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan
muutosprosentti – korvaustoiminnan laadun mittari – laski edelleen
aiemmasta vuodesta, ja LähiTapiolan lukema oli suurista yhtiöistä kaikista
pienin.
Vuosi 2025 oli sijoituksellisesti hyvin pitkälti odotusten mukainen.
Vahinkoyhtiön sijoitustuotto oli 4,7 prosenttia (168,5 miljoonaa euroa).
Kaikkien omaisuusluokkien tuotto oli osakesijoitusten vetämänä selvästi
positiivinen. Erityisesti tuotot listatuista osakkeista olivat hyvät. Myös
korkosijoitusten tuotto oli positiivinen viime vuosia selvästi korkeamman
korkotason myötävaikutuksella. Vastuuvelan korkoriskin suojauksessa
käytettävien valtionlainasijoitusten tuotto jäi noin 4 % negatiiviseksi pitkien
korkojen nousun seurauksena. Toisaalta korkojen nousu pienensi ryhmän
vakuutusyhtiöiden vastuuvelan nykyarvoa ja sitä kautta paransi
vakavaraisuutta. Myös epälikvidien sijoitusten tuotto oli positiivinen
vaihtoehtoisten sijoitusten ja sijoituslainojen johdolla. Kiinteistösijoitusten
tuotot olivat tasaisten vuokrakassavirtojen seurauksena maltillisen
positiiviset, vaikka kiinteistöjen arvoissa nähtiinkin edelleen pientä laskua.
Vahvan sijoitustuoton ansiosta LähiTapiola Vahinkoyhtiön oma pääoma
vahvistui vuoden aikana noin 83 miljoonalla eurolla. Tilikauden lopun
vakavaraisuussuhde on 337 prosenttia. Yhtiö täyttää viranomaisvaatimukset
selkeästi. 
LähiTapiola-ryhmässä otettiin käyttöön uusi henkilöstöjärjestelmä, Hertta.
Jatkoimme LähiTapiola Vahinkoyhtiössä osaamisen systemaattista
kehittämistä. Keskityimme tunnistamiimme ydinosaamisiin, kuten johtamis-,
asiakaskokemus- ja teknologiaosaamiseen. Panostimme yhteistyön
parantamiseen tiimien, yksiköiden ja yhtiöiden välillä kehittämällä
toimivampia rakenteita ja viestintäämme. Lisäsimme johdon ja henkilöstön
tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta.
Henkilöstötutkimus Roihun perusteella henkilöstökokemuksemme oli hyvällä
tasolla ja esihenkilötyö erinomaisella tasolla.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö
Vakuutustoiminnan volyymi ja kannattavuus
2025
2024
Ensivakuutuksen maksutulo, milj. eur.
282,4
263,2
Muutos %
7,3
3,4
Kate ennen tasoitusmäärän muutosta, milj. eur.
25,4
13,5
Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua, %
87,8
92,1
Riskisuhde, %
62,6
64,9
Toimintakulusuhde, %
25,2
27,2
Maksetut korvaukset, milj. eur.
198,7
198,5
Tulos ja vakavaraisuus
Liiketulos, milj. eur.
152,0
279,7
Kokonaistulos, milj. eur.
194,4
325,4
Vakavaraisuussuhde, %
336,6
346,5
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
5
2.2 Henkivakuutustoiminta
Vakaa taloudellinen perusta on mahdollistanut tuotteidemme, prosessiemme
ja palvelujemme kehittämisen sekä asiakasetujen kasvattamisen. Yhä
useammat suomalaiset ovat havahtuneet oman varautumisen tärkeyteen.
Riskivakuuttamisessa olemme vahvistaneet markkinajohtajuuttamme ja
odotamme kasvun jatkuvan myös tulevina vuosina.
Olemme investoineet yritysasiakkaisiin ja palkitsemispalveluiden
kehittämiseen. Vuonna 2024 perustimme palkitsemispalveluita tarjoavan
yrityksen täydentämään LähiTapiola-ryhmän palveluvalikoimaa. Henkilöstön
sitouttaminen on yrityksille entistä tärkeämpää ja hyvistä osaajista halutaan
pitää kiinni.
Henkilöstötyytyväisyys säilyi vahvalla tasolla. Panostimme asiakaspalveluun ja
varmistimme tasalaatuisen palvelun saatavuuden kaikissa
asiakasprosesseissa. Näiden onnistumisten myötä asiakaskokemus jatkoi
positiivista kehitystään.
Jatkoimme kanssasijoittamisen palvelumallien ja tuotteiden kehittämistä.
LähiTapiolan avulla omistaja-asiakkaamme voivat sijoittaa kohteisiin, joihin
myös itse sijoitamme. Tulevaisuudessa tavoittelemme voimakasta kasvua
vakuutussäästämisen sektorilla.
Jatkoimme perusjärjestelmien uudistamiseen tähtäävää kehityshanketta,
jonka tavoitteena on merkittävä asiakaskokemuksen parantaminen
tarjoamalla entistä sujuvampia palveluja sekä panostamalla palveluiden
ymmärrettävyyteen ja merkityksellisyyteen. Sekä järjestelmäuudistuksemme
että elämänturvastrategiamme perustuvat erinomaiseen
asiakaskokemukseen.
LähiTapiola Henkiyhtiön kokonaismaksutulo kasvoi 0,7 prosenttia päätyen
418,9 miljoonaan euroon (416,0 milj. €). Maksutulon hyvä kehitys jatkui
riskihenkivakuutuksessa. Riskihenkivakuutuksessa maksutulo kasvoi 4,5
prosenttia. Säästämisen maksutulo laski 0,8 prosenttia ja
ryhmäeläkevakuutusten maksutulo laski  0,4 prosenttia.
LähiTapiola Henkiyhtiö maksoi korvauksia asiakkailleen 393,5 miljoonaa
euroa (409,1 milj. €). Eläkkeitä maksettiin 132,4 miljoonaa euroa (124,8 milj.
€), sairauskulu- ja työkyvyttömyyskorvauksia 26,3 miljoonaa euroa (22,6 milj.
€) ja kuolintapauskorvauksia 54,6 miljoonaa euroa (48,3 milj. €).
LähiTapiola Henkiyhtiön liikevoitto oli 130,3 miljoonaa euroa (218,3 milj. €) ja
kokonaistulos oli 121,7 miljoonaa euroa (232,6 milj. €). Sijoitustuotot käyvin
arvoin olivat 2,1 prosenttia eli 61,9 miljoonaa euroa (6,1 % eli 177,6 milj. €). 
Yhtiön vakuutusliikkeen tulos kehittyi hyvin. Riskiliikkeen tulos oli 60,4
miljoonaa euroa (54,7 milj.€) ja kustannusliikkeen tulos oli 3,0 miljoonaa
euroa (5,6 milj.€). Kustannusliikkeen tulos sisältää kuormitustuloon
rinnastettavat erät.
2.3 Sijoitusmarkkinat ja vakuutusyhtiöiden
sijoitustoiminta
Sijoitustoiminnan tarkoitus on tuottaa arvoa omistaja-asiakkaillemme
vakuutettujen edun mukaisesti. Sijoitustoiminnan tuotoilla mahdollistetaan
vakavaraisuuden ylläpitäminen ja kilpailukykyisten palvelujen tuottaminen
tulevaisuudessa.
Rahoitusmarkkinoilla osakkeiden hinnat nousivat vuonna 2025 laaja-alaisesti.
Tapahtumarikasta vuotta leimasivat erityisesti presidentti Trumpin
ailahteleva kauppa- ja talouspolitiikka, joka aiheutti merkittävää
kurssiheiluntana vuoden alkupuoliskolla. Vuoden toisella puoliskolla
osakemarkkinoiden vahvaa nousua tukivat odotettua vahvempi talous- ja
tuloskehitys, kauppapoliittisen epävarmuuden lieventyminen, sijoittajien
riskinottohalukkuuden vahvistuminen ja tekoälyinnostuksen jatkuminen. Viime
vuosista poiketen Euroopan ja Suomen pörssin tuottokehitys oli Yhdysvaltoja
vahvempaa. Joukkovelkakirjalainojen osalta erityisesti korkeariskiset
yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden velkakirjat tuottivat hyvin.
Yhdysvaltain dollarin merkittävä heikentyminen laski dollarimääräisten
sijoitusten euromääräisiä tuottoja.
Talous- ja tuloskasvunäkymien osalta rahoitusmarkkinoiden kokonaiskuva on
vuodenvaihteessa kohtuullisen myönteinen. Maailmantalouden kasvun
odotetaan jatkuvan vuonna 2026 lähelle edellisvuoden tasoa. Kansainvälisen
talouden näkymät kohentuivat vuoden 2025 jälkipuoliskolla kauppapoliittisen
epävarmuuden lieventyessä, mutta politiikkaan ja geopoliittisiin jännitteisiin
liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Myös rahoitusmarkkinoiden osalta
merkittävimmät riskitekijät liittyvät politiikkaan ja geopolitiikkaan. Lisäksi
valtioiden velkahaasteet, finanssipolitiikan kaventunut elvytysvara ja
sijoitusten kohonneet arvostukset voivat heikoissa skenaarioissa aiheuttaa
epävakautta talous- ja rahoitusjärjestelmään.
Vuosi 2025 oli sijoituksellisesti hyvin pitkälti odotusten mukainen LähiTapiola-
ryhmän vakuutusyhtiöille, kun kaikkien omaisuusluokkien tuotto oli
osakesijoitusten vetämänä positiivinen. LähiTapiola Henkiyhtiön tuotto jäi
ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden tuottoa heikommaksi suuremman
vastuuvelan ja sitä suojaavien korkosijoitusten heikomman tuoton
seurauksena. Kokonaisuutena LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
6
sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2025 oli 434 miljoonaa euroa (728 milj.
€). Erityisesti tuotot listatuista osakkeista olivat hyvät. Myös korkosijoitusten
tuotto oli positiivinen riskipitoisten yrityslainojen tuottaessa erittäin hyvin.
Vastuuvelan korkoriskin suojauksessa käytettävien valtionlainasijoitusten
tuotto jäi negatiiviseksi pitkien korkojen nousun seurauksena. Toisaalta
korkojen nousu pienensi vastuuvelan nykyarvoa ja sitä kautta paransi
yhtiöiden vakavaraisuutta. Epälikvidien sijoitusten tuotto oli positiivinen
vaihtoehtoisten sijoitusten ja sijoituslainojen johdolla. Kiinteistösijoitusten
tuotot olivat tasaisten vuokrakassavirtojen seurauksena maltillisen
positiiviset, vaikka kiinteistöjen arvoissa nähtiinkin edelleen pientä laskua. 
Kokonaisuutena ryhmän vakuutusyhtiöiden sijoitussalkkujen riskitaso on
maltillinen suhteessa riskinkantokykyyn.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin
vuonna 2025 oli 4,7 prosenttia (9,4 %). Sijoituksista yli 47,7 prosenttia oli
osakesijoituksia. LähiTapiola Vahinkoyhtiön sijoitustoiminnan viiden vuoden
keskimääräinen vuotuinen tuotto oli 4,4 prosenttia (4,1 %) ja kymmenen
vuoden tuotto 4,3 prosenttia (4,4 %).
LähiTapiola Vahinkoyhtiö
Sijoitustoiminta
2025
2024
Sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin, %
4,7
9,4
Korkosijoitukset
2,8
4,5
Osakesijoitukset
7,8
15,4
Kiinteistösijoitukset
1,2
3,2
Muut sijoitukset
6,6
5,2
Sijoitusten allokaatio, %
Korkosijoitukset
33,5
35,2
Osakesijoitukset
47,7
45,1
Kiinteistösijoitukset
18,6
19,5
Muut sijoitukset
0,2
0,3
LähiTapiola Vahinkoyhtiön sijoitusomaisuus oli käyvin arvoin 3 646,1 milj.
euroa vuonna 2025 (3 496,9 milj. euroa vuonna 2024)
LähiTapiolan alueyhtiöiden sijoitustoiminta käyvin arvoin tuotti 5,3
prosenttia (6,1 %).
LähiTapiola Henkiyhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli
2,1 prosenttia (6,1 %) eli 62 miljoonaa euroa (178 milj. €). LähiTapiola
Henkiyhtiön sijoitustoiminnan viiden vuoden keskimääräinen vuotuinen tuotto
oli 2,3 prosenttia (2,4 %).
2.4 Varainhoitotoiminta
LähiTapiola Henkiyhtiön lisäksi säästämisen ja sijoittamisen palveluita
tarjoavat sijoitusasiakkaiden varainhoitajana toimiva LähiTapiola
Varainhoito Oy, rahastotoimintaa harjoittava Seligson & Co Rahastoyhtiö
Oyj, vaihtoehtorahastojen hoitaja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy
(sulautui 31.12.2025 Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:öön) tytäryhtiöineen
sekä kiinteistösijoituksia hallinnoiva LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
tytäryhtiöineen. Yhdessä yhtiöt muodostavat LähiTapiola Varainhoito -
konsernin, jonka emoyrityksenä toimii LähiTapiola Varainhoito Oy.
LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy sulautui Seligson & Co Rahastoyhtiö
Oyj:öön 31.12.2025. Sulautumisen myötä Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj
hallinnoi kaikkia LähiTapiola Varainhoito -konsernin rahastoja.
Rahastoyhtiöiden yhdistäminen selkeyttää LähiTapiola Varainhoito -
konsernin toimintaa ja mahdollistaa palvelujen tehokkaamman tuottamisen.
Sulautumiseen liittyen konsernissa on keskitetty toimintoja, yhtenäistetty
prosesseja ja tehty järjestelmäintegraatioita. Toimenpiteet tukevat
LähiTapiolan sijoittamisen palveluiden kasvustrategiaa ja mahdollistavat
entistä vahvemman panostamisen asiakaskokemuksen ja palveluiden
kehittämiseen.
Alkuvuodesta 2025 LähiTapiola Varainhoito -konserni julkaisi päivitetyt
ilmastostrategian välitavoitteet vuodelle 2030. Syksyllä kiinteistöliiketoiminta
laati uudet luontotyön tavoitteet ja päivitti ilmastotavoitteensa.
LähiTapiola Varainhoito -konsernin liiketulos ilman konserniliikearvopoistoja
kasvoi edellisvuodesta 2,2 miljoonaa euroa suotuisan markkinakehityksen
siivittämänä. LähiTapiola Varainhoito -konsernin liikevaihto oli 62,5 miljoonaa
euroa (60,0 milj. €) ja liiketulos -0,5 miljoonaa euroa (-2,7 milj. €). Liiketulos
ilman konserniliikearvopoistoja oli 6,5 miljoonaa euroa (4,3 milj. €).
Osakemarkkinoilla vuosi 2025 oli edellisvuoden tapaan vahva.
Maailmantalouden suhdannenäkymien vahvistuminen, inflaation
hidastuminen ja rahapolitiikan kevennykset vahvistivat sijoittajien
riskinottohalukkuutta, mikä näkyi pörssikurssien laaja-alaisena nousuna. Myös
luottoriski palkitsi sijoittajat ja erityisesti korkeariskisten yrityslainojen sekä
kehittyvien markkinoiden korkosijoitusten tuotot olivat poikkeuksellisen hyviä.
Positiivisen kehityksen ansiosta myös LähiTapiola Varainhoito -konsernin
osake- ja korkosijoitusten varainhoidosta saamat palkkiotuotot kasvoivat 5,0
prosenttia edellisvuodesta.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
7
Kiinteistöliiketoiminnan palkkiotuotot laskivat vuonna 2025 1,7 prosenttia.
Vuoden 2025 aikana Suomen kiinteistömarkkinan kaupankäyntiaktiivisuus
piristyi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöjen
tuottovaatimuksissa ei ole tapahtunut vuoden 2025 aikana merkittäviä
muutoksia. LähiTapiola-ryhmän yhtiöt eivät tehneet uusia
kiinteistöinvestointeja vuoden 2025 aikana. Toimitilakohteiden käyttöasteet
onnistuttiin pitämään pääosin hyvällä tasolla ja vaikka
asuntovuokramarkkinoiden tilanne on edelleen haastava, kysyntä-/
tarjontatilanteen tasapainottuessa käyttöasteet ovat kehittyneet monin
paikoin parempaan suuntaan.
Pääomarahastojen osalta vuoden 2025 alun positiiviset näkyvät taittuivat
Liberation Day -tullien myötä. LähiTapiolan pääoma- ja
velkapääomarahastot jatkoivat kuitenkin kasvu-uralla. LähiTapiola
Pääomasijoitus VI Ky -rahasto piti viimeisen suljentansa marraskuussa (428
milj. €) ja LähiTapiola Velkasijoitus III Ky -rahaston osalta sijoitustoiminta
saatiin päätökseen rahaston tehdessä viimeisen sijoituksensa heinäkuussa.
LähiTapiola Varainhoito -konsernin palkkiotuotot pääoma- ja
velkapääomarahastoista kasvoivat 25,1 prosenttia.
LähiTapiola Varainhoito -konsernin yhtiöiden hallinnoimat varat (brutto)
olivat yhteensä 35,2 miljardia euroa (32,3 mrd. €). Näistä 16,7 miljardia euroa
(15,2 mrd. €) oli omaisuudenhoidossa olevia varoja, 14,3 miljardia euroa (12,7
mrd. €) rahastopääomia, 1,5 miljardia euroa (1,6 mrd. €) muita
sopimusperusteisesti hoidettavia varoja ja 2,8 miljardia euroa (2,8 mrd. €)
hoidossa olevia kiinteistökohteita.
2.5 Rahoitustoiminta
2.5.1 Autorahoitus
Vuosi 2025 jatkoi vuoden 2024 vahvaa kehitystä. Toimintaympäristön
haasteista huolimatta - niin Suomen taloudessa kuin autokaupassakin -
kilpailuasemamme autorahoittajana parani. Uusmyynnin
markkinaosuutemme kasvoi ja myös rahoitettujen autojen kannan
markkinaosuus nousi. Asemamme Suomen toiseksi suurimpana
autorahoittajana vahvistui vuoden 2025 aikana. Jälleenrahoitusasemamme
on vahva. Toteutimme yhden yli 575 milj. euron julkisen
arvopaperistamistransaktion ja meillä on yli 1,3 mrd eurolla kahdenvälisiä
arvopaperistamislimiittejä eri pankkien kanssa. Arvopaperistamisen ja
LähiTapiola-ryhmän lisäksi varanhankinnan lähteinämme ovat kahden väliset
lainat, yritystodistusmarkkina ja vihreän rahoituksen
joukkovelkakirjamarkkina. Vuonna 2025 asiakassaatavamme kasvoi 2,5
miljardiin euroon kannattavuuden parantuessa. Liiketuloksemme vahvistui ja
kasvoi 28 prosenttia 17,1 milj. euroon. Luottoluokittaja Standard & Poor’s piti
LähiTapiola Rahoitus Oy:n luottoluokituksen ennallaan BBB-tasolla vakain
näkymin.
2.5.2 Yritysrahoitus
LähiTapiolan yritysrahoitusliiketoimintaa hoidetaan LähiTapiola
Vahinkoyhtiössä. Vuonna 2025 yritys- ja kiinteistörahoituksen kanta säilyi
laadullisesti hyvällä tasolla. Vuoden 2025 aikana yritysluotonannon määrä
kasvoi hieman verrattuna vuodenvaihteeseen kun taas kiinteistörahoituksen
volyymi vähentyi suunnitellusti. Yritysten investoinnit sekä yrityskaupat
piristyivät hieman vuoteen 2024 verrattuna, erityisesti vuoden 2025
loppupuolella. Uusissa kiinteistörahoitushankkeissa jatkoimme varovaista
linjaa kuten kahtena aiempanakin vuonna. Osallistuimme pääosin olemassa
olevien kiinteistölainojemme jälleenrahoituksiin sekä rahoitimme myös
joitakin uusia kiinteistöhankkeita vuoden 2025 aikana. LähiTapiola jatkaa
yhteistyötä EU:n takausohjelmien kanssa ja LähiTapiolan
yritysasiakasrahoituksella oli vielä vuonna 2025 käytössä kaksi erilaista
takausohjelmaa yritysten rahoituksen lisävakuudeksi.
2.6 Liitännäistoiminta
LähiTapiola‑ryhmän vakuutusyhtiöiden liitännäistoimintaan kuului
raportointivuonna säästämisen ja sijoittamisen, rahoituspalveluiden sekä
vakuutustuotteisiin liittyvien palveluiden markkinointi. Ryhmän
vakuutusyhtiöt tekivät myös liitännäistoimintana markkinointiyhteistyötä
riskienhallinnan ja vahingontorjunnan alan kumppaneiden kanssa. Lisäksi
LähiTapiola‑ryhmään kuuluvat yhtiöt, kuten LähiTapiola Palkitsemispalvelut
Oy, LähiTapiola Rahoitus Oy ja LähiTapiola Varainhoito -konserni, käyttivät
sopimusten perusteella vakuutusyhtiöiden organisaatiota ja jakelukanavia
omien tuotteidensa ja palvelujensa markkinointiin.
2.7 Luottoluokitus
Luottoluokittaja Standard & Poor’s on tehnyt luottoluokitusarvion
LähiTapiola-ryhmästä vuodesta 2019 alkaen.
Standard & Poor’s antoi 10.12.2025 LähiTapiola Vahinkoyhtiölle luokituksen A
vakain näkymin. Luokitukseen vaikuttivat ryhmän vahva vakavaraisuus sekä
hyvä tuloksellisuus edellisvuosina. Luokitus ja näkymät olivat vastaavat kuin
edellisessä luokituksessa marraskuussa 2024. Standard & Poor’s näkee
LähiTapiolan säilyttävän johtavan aseman kansallisessa
vakuutusmarkkinassa.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
8
3 Vakavaraisuus ja riskiasema
LähiTapiola-ryhmän riskien- ja vakavaraisuuden hallinta perustuu
riskienhallintapolitiikkaan ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteisiin, jotka
vahvistetaan vuosittain ryhmän hallituksissa. Tarkoituksena on varmistaa,
että vakuutuksenottajien, korvausten saajien ja muiden edunsaajien edut
turvataan samalla kun määritetään pysyväisohjeistus riskien ja
vakavaraisuuden hallintaan LähiTapiola-ryhmälle ja sen yhtiöille. Riskeistä ja
riskienhallinnasta on laadittu tämän tilinpäätöksen liitetieto, jossa on
selvitetty muun muassa riskienhallinnan organisoituminen ja vastuut.
3.1 Vakavaraisuuden hallinta
Vakavaraisuuden hallinta on osa ryhmän ja sen yhtiöiden riskienhallintaa.
Vakavaraisuuden hallinnan lähtökohtana on, että ryhmällä ja yhtiöillä on
riittävästi vakavaraisuuspääomaa velvoitteidensa täyttämiseksi ottaen
huomioon odotetut ja odottamattomat tappiot. Keskinäisen yhtiömuodon
vuoksi vakavaraisuuden hallinnassa korostetaan asiakkaiden taloudellisen
turvan jatkuvaa varmistamista koko ryhmän ja sen yhtiöiden hyvällä
vakavaraisuudella.
LähiTapiola-ryhmä muodostaa vakuutusyhtiölain mukaisen
vakuutusyritysryhmän sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta
annetun lain mukaisen vakuutus- ja rahoitusryhmittymän. Ylimpänä
emoyrityksenä LähiTapiola Vahinkoyhtiön tehtävänä on varmistaa, että
ryhmä ja sen yhtiöt täyttävät lakisääteiset vakavaraisuuteen liittyvät
vaatimukset. LähiTapiola-ryhmän ja sen vakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet
lasketaan käyttämällä Solvenssi II -standardikaavaa. Vakavaraisuuslaskenta
ei kuulu lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja alueyhtiöiden välillä on solmittu
yhteisvastuusopimus, jonka tarkoituksena on turvata LähiTapiola-ryhmän
yhtiöiden vakavaraisuus. Sopimus määrittelee toimintaperiaatteet
päätöksentekomenettelyineen sellaista poikkeuksellista tilannetta varten,
jossa jonkin ryhmään kuuluvan yhtiön vakavaraisuus on vaarantunut tai
vaarantumassa. Sopimuksen mukaan LähiTapiola Vahinkoyhtiö ja alueyhtiöt
ovat velvollisia tarvittaessa pääomittamaan toista ryhmän yhtiötä
edellyttäen, että pääomittavan yhtiön oma vakavaraisuus on riittävällä
tasolla sekä pääomitusta tehtäessä, että sen jälkeen.
Yhteisvastuusopimuksen velvoittaman pääomituksen määrä on rajoitettu
suhteessa pääomittavan yhtiön omaan varallisuuteen.
Yhteisvastuusopimuksessa on sovittu myös siitä, että LähiTapiola Keskinäisen
Henkivakuutusyhtiön ja ryhmän varainhoitoyhtiöiden (LähiTapiola
Varainhoito Oy, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, LähiTapiola
Vaihtoehtorahastot Oy) vakavaraisuutta tuetaan tarvittaessa vastaavin
periaattein takuu- ja osakepääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Myös
LähiTapiola Rahoitus Oy:n vakavaraisuuden varmistamisessa noudatetaan
soveltuvin osin yhteisvastuusopimuksen periaatteita. Nämä yhtiöt eivät
kuitenkaan ole yhteisvastuusopimuksen osapuolia, eivätkä ne näin ollen voi
sopimukseen vedoten vaatia lisäpääomitusta.
LähiTapiola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöt lukeutuvat toimialan
vakavaraisimpiin yhtiöihin Suomessa ja tällä hetkellä ryhmän kaikkien
yhtiöiden vakavaraisuus on vahvalla tasolla. Ryhmän vakavaraisuuden
hallinnasta kerrotaan tarkemmin vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa
koskevissa kertomuksissa osoitteessa www.lahitapiola.fi/tietoa-
lahitapiolasta/lahitapiola-ryhma/lahitapiola-ryhman-raportit. Vuotta 2025
koskeva LähiTapiola-ryhmän kertomus julkaistaan 8.4.2026 mennessä.
3.2 Vakavaraisuusasema
LähiTapiola Vahinkoyhtiön vakavaraisuussuhde tilikauden lopussa (yhtiön
hyväksyttävän oman varallisuuden määrä suhteessa vakavaraisuuspääoma-
vaatimukseen) oli 337 prosenttia (346 %) ja LähiTapiola-ryhmän
vakavaraisuussuhde oli 196 prosenttia (202 %).
LähiTapiola-ryhmän ja siihen kuuluvien vahinkovakuutusyhtiöiden
vakavaraisuussuhteet pääasiassa heikkenivät tilikauden aikana, pysyen
kuitenkin vahvalla tasolla. Sijoitusomaisuuden arvon nousu ja markkinariskin
kasvu etenkin osake- ja valuuttariskin osalta kasvatti useilla yhtiöillä
markkinariskin pääomavaadetta. Vahinkoyhtiöllä vahinkovakuutusriskin ja
markkinariskin kasvu vaikuttivat pääomavaateen määrään kasvattavasti.
Vakavaraisuusasema v.
2025
(% / milj. euroa)
Vakavaraisuus-
suhde
Oma
varallisuus
Vakavaraisuus-
pääoma-
vaatimus
Vahinkoyhtiö
337 %
2 693,1
800,1
Ryhmän muut
vahinkovakuutusyhtiöt
271 %
2 571,9
949,9
Henkiyhtiö
254 %
1 464,9
577,8
LähiTapiola-ryhmä
196 %
4 630,8
2 359,6
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
9
3.3 Riskiasema
Toiminnan merkittävimmät riskit ovat vahinkovakuutustoiminnan
vakuutusriskit, henkivakuutustoiminnan vakuutusriskit, sijoitustoimintaan
liittyvät markkinariskit, operatiiviset riskit sekä toimintaympäristön ja
strategian riskit.
Vahinkovakuutustoiminnan merkittävimmät vakuutusriskit liittyvät
vakuutustuotteiden hinnoitteluun ja riskienvalintaan, inflaatioon, korkotason
vaihteluun, kuolleisuudessa tapahtuviin muutoksiin, ammattitauteihin ja
jälleenvakuutussuojiin.
Henkivakuutustoiminnan merkittävimmät vakuutusriskit ovat vastuuvelkaan
liittyvät riskit ja asiakaskäyttäytymiseen liittyvät sopimusten ja
vakuutusmaksujen maksamisen keskeytymisen riskit.
Markkinariski aiheutuu varojen markkina-arvojen vaihtelusta, sisältäen muun
muassa korkojen, osakekurssien tai valuuttakurssien muutoksen aiheuttaman
vaihtelun.
Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu
riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä,
järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Oikeudelliset riskit sisältyvät
operatiivisiin riskeihin.
Toimintaympäristön ja strategian riskit sisältävät muun muassa yleiseen
toimintaympäristöön, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksiin,
kilpailuun ja kilpailijoihin sekä strategian sisältöön ja toteuttamiseen liittyvät
riskit.
LähiTapiola-ryhmän yhtiöt kartoittavat ja arvioivat ryhmän arviointimallin
perusteella riskejä niiden todennäköisyyden ja mahdollisten vaikutusten
perusteella, määritellen kullekin riskille vastuuhenkilöt ja aikataulutetut
hallintatoimet. Yhtiöiden hallitukset hyväksyvät riskienhallintasuunnitelman,
joka sisältää yhteenvedon yhtiön riskinottohalukkuudesta, riskinsietokyvystä
pohjautuen eri mittareihin sekä riskikartoituksesta riskiluokittain. Lisäksi
osana kestävyysraportointiprosessia toteutetaan
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukainen kaksoisolennaisuusarviointi,
joka huomioi sekä LähiTapiola-ryhmän vaikutukset ympäristöön ja
yhteiskuntaan että LähiTapiola-ryhmän toimintaan vaikuttavat taloudelliset
vaikutukset liittyen kestävyysaiheisiin. Kestävyysraportoinnin riskienhallintaa
on kuvattu tämän dokumentin kappaleessa ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja
sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta.
Finanssisektori on hyvin riippuvainen yleisestä taloudellisesta
toimintaympäristöstä ja sen kehittymisestä. Suomen Pankin ennusteiden
mukaan Suomi toipuu taantumasta hitaasti. Ennusteen (Joulukuu 2025)
mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2025 noin 0,2 %. Talous elpyy vain
hitaasti, ja kehitystä jarruttavat erityisesti kauppasodan kärjistyminen,
yleinen kansainvälisen talouden epävarmuus sekä heikko työmarkkinatilanne.
Inflaation ennakoidaan pysyvän maltillisena, ja hintojen nousu on hidasta.
Samalla julkinen talous jatkaa alijäämäisenä, ja velkasuhde kasvaa muun
muassa veronkevennysten ja puolustusmenojen lisäysten vuoksi. Kauppa- ja
geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä
on tuntunut myös Suomessa. Kotitalouksien tulot kuitenkin kasvavat ja
hintojen nousuvauhti pysyy maltillisena. Lainakorkojen lasku tukee kulutuksen
ja investointien elpymistä. Julkiset menot pysyvät tuloja suurempina, joten
valtion velkaantuminen kasvaa edelleen.
Geopoliittiset jännitteet Ukrainassa, Lähi-idässä ja Grönlannissa kasvattavat
edelleen epävarmuutta maailmantaloudessa. Kotimaassa finanssipolitiikan
kiristyminen saattaa lyhyellä aikavälillä heikentää yksityistä kulutusta
arvioitua voimakkaammin. Talouden taantuman aikana sekä yksityishenkilöt
että yritykset saattavat vähentää vakuutusten ostamista kustannusten
säästämiseksi. Tämä voi johtaa vakuutusyhtiöiden maksutulon vähenemiseen.
Toimintaympäristön ja strategian riskejä korostavat vakuutusalalla
samanaikainen geopoliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön
epävarmuus sekä toimintaympäristön yhä nopeutuva muutosvauhti: muun
muassa digitalisaation tuoma murros, toimialaliukumat, uudenlaiset toimijat
ja yhteenliittymät, väestörakenteen muutos, kansainvälistyminen sekä
ilmastonmuutos. Toimintaympäristön epävarmuudet ja erilaisten
finanssisektoriin kohdistuvien sokkien toteutuminen altistavat
rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille. Toteutuessaan
varallisuuserien negatiiviset hinnanmuutokset esimerkiksi osake- ja
velkakirjamarkkinoilla kasvattaisivat yhtiöiden sijoitustappioita. Lisäksi
kiinteistösektorin ja rakennusalan tilanne on edelleen vaikea, mikä kasvattaa
sekä luottoriskejä että kiinteistösijoitusten arvostuksiin liittyviä riskejä.
Vuoden 2026 alkuun siirryttäessä Suomen ja koko Pohjoismaiden
kiinteistömarkkinoilla odotetaan kuitenkin selkeää elpymistä. Korkojen
normalisoituminen, inflaation rauhoittuminen ja varovainen talouskasvu
tukevat markkinoiden piristymistä.
Pidemmällä aikajänteellä finanssisektorin toimijoita haastavat epävakaan
taloudellisen toimintaympäristön lisäksi pitkäaikaiset muutostrendit, kuten
ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden ehkäisyyn tähtäävät toimet,
demografiset muutokset, digitalisaatio, uudet teknologiat, tuotteet ja
toimintatavat sekä kyberriskit. 
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
10
LähiTapiola-ryhmän riskienhallinnasta ja merkittävimmistä riskeistä
kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen riskienhallinnan liitetiedoissa sekä
vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa osoitteessa
www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/lahitapiola-ryhma/lahitapiola-
ryhman-raportit.
4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Finanssivalvonnan antaman päätöksen mukaan Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Turva (Y-tunnus 0211695-5) tullaan sisällyttämään LähiTapiola-ryhmän
Solvenssi II-raportointiin ja yhdistelemään LähiTapiola Vahinkoyhtiön
konsernitilinpäätökseen 1.1.2026 alkavalta tilikaudelta lukien.
5 Tulevaisuuden näkymät
5.1 Vahinkovakuutustoiminnan näkymät
Vuoden 2026 vahinkovakuutuksen näkymät ovat maltilliset. Kansantalouden
kasvuennusteita on jatkuvasti madallettu ja vuodelle 2026 odotetaan
vaimeaa kasvua.
Ennustettu matala inflaatio, vakaa korkotaso ja kotitalouksien ostovoiman
kasvu tukevat maltillista vahinkovakuutusmarkkinan kasvua. Epävarman
maailmantilanteen ja heikon työllisyystilanteen seurauksena kotitalouksien
arjessa korostuu säästäminen ja merkittävä yksityisen kulutuksen
piristyminen on epätodennäköistä. Sekä kuluttajat että yritykset harkitsevat
hankintapäätöksiään tarkkaan.
Yritysten investoinnit jäävät edelleen kokonaisuutena matalalle tasolle,
vaikka tuotannolliset vihreän siirtymän, datakeskus- ja puolustusteollisuuden
investoinnit luovat positiivista virettä kansantalouteen. Asuntorakentaminen
on ollut julkisen tuen varassa ja rakentamisen suhdannekuva on edelleen
heikko. Laskevat asuntojen hinnat eivät ole signaali paremmasta
tulevaisuudesta.
Kasvunäkymiä varjostavat merkittävät riskit. Geopoliittiset ja -taloudelliset
riskit voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia seurauksia markkinoilla.
Finanssisektorilla osakemarkkinoiden kohonneet arvostukset lisäävät riskiä
merkittävälle korjausliikkeelle. Myös tietoturvaan ja -suojaan liittyvät riskit
voivat toteutuessaan merkittävällä tavalla heikentää luottamusta
vakuutusyhtiöihin. Tekoälyn käyttöön liittyvät riskit ovat uusi nouseva
riskialue.
Kireässä taloustilanteessa sekä kotitaloudet että yritykset arvostavat
vakuutuspalveluissa konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Vahinkovakuutuksessa
panostetaan sekä kilpailukykyisen hinnoittelun että taloudellisten
asiakasetujen kehittämiseen.
Vahinkovakuutustoiminnassa investoinnit teknologiseen uudistumiseen ovat
korkealla tasolla. Tavoitteena on perusjärjestelmäuudistusten lisäksi yleisesti
automaation parantaminen ja tekoälyn kokeellinen hyödyntäminen. Tekoälyn
hyödyt näkyvät enemmän yhtiöiden sisäisen tehokkuuden parantamisessa
kuin aidosti asiakkaiden arkea parantavina uudistuksina.
Ajoneuvomarkkinassa pitkään heikolla tasolla olevaan uusien ajoneuvojen
kauppaan odotetaan pientä piristymistä. Julkisen terveydenhuollon
kustannushaasteet ylläpitävät terveysvakuuttamisen kysyntää, vaikka
markkinan suurin kasvu on jo takana.
5.2 Henkivakuutustoiminnan näkymät
Pitkän aikavälin näkymät ovat positiiviset. LähiTapiola Henkiyhtiön
tavoitteena on tehdä tulevaisuuteen varautumisesta helppoa kaikissa
palvelukanavissa. Tavoitetta tukee vuonna 2023 käynnistynyt
perusjärjestelmäuudistus.
Eliniän pidentyminen ja sosiaaliturvan kasvavat paineet korostavat yksityisen
varautumisen merkitystä. Tämä lisää kysyntää sekä säästämisen että
riskihenkivakuuttamisen tuotteille, mikä luo vahvan perustan tulevalle
kasvulle.
5.3 Sijoitustoiminnan näkymät
Lähtökohdat sijoitusvuoteen 2026 ovat kohtalaiset. Talouden
suhdannenäkymä ja yritysten suotuisat tulosodotukset tukevat
perusskenaariossa osakemarkkinoita. Osakemarkkinoiden kurssikehitykselle
yksi keskeinen kysymys on kuitenkin tekoälyteeman tulevat kehityssuunnat.
Osakemarkkinoiden keskeinen riski liittyy kohonneisiin arvostuksiin, joiden
myötä mahdolliset talous- ja tulospettymykset voivat johtaa heikoissa
skenaarioissa riskien uudelleenhinnoitteluun. Myös poliittinen ja geopoliittinen
epävarmuus ovat edelleen koholla, mikä voi näkyä myös osakemarkkinoiden
kehityksessä.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
11
Joukkovelkakirjalainasijoitusten osalta korkonäkymä on euroalueella melko
selkeä. Euroopan keskuspankki on toistaiseksi lopettanut koronlaskunsa ja
siirtynyt tarkkailuasemiin. Merkittävää lyhyiden korkojen laskua ei enää ole
näköpiirissä, vaikka pienet liikkeet ovatkin mahdollisia. Myös euroalueen
pitkien korkojen merkittävä lasku edellyttäisi taantumaa taloudessa.
Yhdysvalloissa keskuspankin korkopolitiikkaan liittyy enemmän
kysymysmerkkejä.
Yrityslainojen osalta tuottotasot ovat vuoteen 2026 lähdettäessä edelleen
kohtuulliset, mutta yrityslainojen riskilisät ovat kaventuneet historiallisesti
tarkasteltuna kapeille tasoille. Perusskenaariossa suhdanteiden vahvistuminen
tukee yritysten tuloskehitystä ja maksukykyä, mutta riskilisien
kaventumisvara on enää rajallinen.
Kiinteistösijoitusten arvostuksiin liittyvä pohjakosketus on saavutettu.
Markkinoita tukevat erityisesti matalampi korkotaso ja paraneva
taloussuhdanne. Suomen kiinteistömarkkina kuitenkin elpyy viiveellä
verrattuna Euroopan ja muiden Pohjoismaiden markkinoihin.
Kiinteistömarkkinoiden polarisaatio jatkuu, ja sekä sijoittajat, rahoittajat
että käyttäjät ovat edelleen valikoivia kohteiden suhteen.
Kokonaisuutena vuodesta 2026 tulee sijoitusmarkkinoilla mielenkiintoinen.
Talouden näkymät erityisesti Yhdysvalloissa ovat edelleen positiiviset, ja myös
Euroalueen talouksien odotetaan toipuvan  Saksan johdolla tapahtuvan
fiskaalielvytyksen seurauksena. Toisaalta markkinat ovat tuottaneet kolmen
edellisen vuoden aikana poikkeuksellisen hyvin, ja sen seurauksena
arvostustasot ovat paikoin nousseet jo varsin korkeiksi erityisesti
Yhdysvalloissa. Lisäksi tekoälyyn liittyvien investointien kannattavuuteen
liittyy merkittäviä riskejä. Korkotaso on kuitenkin edelleen selvästi
positiivinen, minkä johdosta koko sijoitusomaisuuden tuotto-odotus on
hyvällä tasolla. Sitä kautta lähtökohdat positiiviselle sijoitusvuodelle ovat
olemassa.
Näiden lähtökohtien valossa LähiTapiola-ryhmän yhtiöiden sijoitustoiminnan
näkymiin sisältyy edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Sijoitustuotoilla on huomattava vaikutus vakuutusyhtiön tuloksessa. Hyvän
vakavaraisuustason ja vakavaraisuuden hallintaan panostamisen myötä
LähiTapiola-ryhmä on hyvin varautunut sijoitusmarkkinoiden eri
kehityskulkuihin.
6 LähiTapiola-ryhmän hallinto
6.1 LähiTapiola-ryhmän rakenne
LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöistä kaikki yhtiöt yhtä lukuun ottamatta
ovat keskinäisiä yhtiöitä, jolloin niiden omistajia ovat vakuutuksenottajat ja
takuupääoman omistajat. Poikkeuksena keskinäisestä yhtiömuodosta on
Suomen Vahinkovakuutus Oy. LähiTapiola Vahinkoyhtiö laatii LähiTapiola-
ryhmän ylimpänä emoyrityksenä konsernitilinpäätöksen, johon yhdistellään
LähiTapiola Vahinkoyhtiön kirjanpitolain mukainen konserni sekä muut yhtiöt,
jotka yhdessä LähiTapiola Vahinkoyhtiön konsernin kanssa muodostavat
vakuutusyhtiölain 26 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuutusyritysryhmän.
LähiTapiolan ryhmätason riskienhallinta- ja vakavaraisuusraportointi
pohjautuu LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätökseen. Tilinpäätöksen
laatiminen käsittäen koko vakuutusyhtiölaissa määritellyn
vakuutusyritysryhmän ei laajenna LähiTapiola Vahinkoyhtiön kirjanpitolain
mukaista yhtiöoikeudellista konsernirakennetta.
Merkittävimmät LähiTapiola ryhmään yhdisteltävät yhtiöt ovat 19 alueellista
vahinkovakuutusyhtiötä, Suomen Vahinkovakuutus Oy, LähiTapiola
Henkiyhtiö ja sen konserniin kuuluvat LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy sekä
LähiTapiola Varainhoito Oy -konserni – käsittäen LähiTapiola
Kiinteistövarainhoito Oy:n ja Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:n - LähiTapiola
Rahoitus Oy, LähiTapiola Palvelut Oy ja Tieto-Tapiola Oy. Muista
yhdisteltävistä yhtiöistä suurin osa on asunto- ja kiinteistöyhtiöitä.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on LähiTapiola Vahinkoyhtiön tytäryhtiö,
jonka takuupääomasta LähiTapiola-ryhmän yhtiöt omistavat 76 prosenttia,
mutta Finanssivalvonnan 31.12.2025 asti voimassa olleen poikkeusluvan
mukaisesti sitä ei ole yhdistelty LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätökseen.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
12
LähiTapiola-ryhmän alueelliset vakuutusyhtiöt kattavat
konttoriverkostoineen koko Suomen
6.2 LähiTapiola-ryhmän hallinto ja
johtamisjärjestelmä
LähiTapiola-ryhmän ja sen yhtiöiden hallinnossa noudatetaan hyvää
hallinnointitapaa, joka perustuu vakuutus- ja rahoitusalaa koskevaan
lainsäädäntöön, Finanssivalvonnan antamiin määräyksiin ja ohjeisiin sekä
keskinäisiin vakuutusyhtiöihin soveltuvin osin myös listayhtiöiden
hallinnointikoodiin. LähiTapiola Vahinkoyhtiö antaa toimintakertomuksesta
erillisenä dokumenttina selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 suosituksen mukaisella tavalla. Selvitys
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä on nähtävillä osoitteesta www.lahitapiola.fi/tietoa-
lahitapiolasta/lahitapiola-ryhma/lahitapiola-ryhman-raportit.
LähiTapiola Vahinkoyhtiöllä on vakuutusyritysryhmän ylimpänä
emoyrityksenä koko LähiTapiola-ryhmään ulottuva vastuu ryhmän ja sen
yhtiöiden luotettavan hallinnon, vakavaraisuuden valvonnan, riskienhallinnan,
sisäisen valvonnan sekä näihin liittyvän viranomaisraportoinnin
järjestämisestä. LähiTapiola-ryhmän yhtiöt ovat järjestäneet keskinäiset
vastuunsa ja työnjakonsa ryhmän sisäisin sopimuksin.
6.2.1 Yhtiökokous
LähiTapiola Vahinkoyhtiön yhtiökokous pidettiin 28.5.2025. Kokouksessa
vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2024, päätettiin yhtiön tuloksen
käyttämisestä, myönnettiin vastuuvapaus hallintoneuvoston ja hallituksen
jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle sekä valittiin yhtiön
tilintarkastaja sekä kestävyysraportoinnin varmentaja. Kokouksessa
vahvistettiin lisäksi hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä ja palkkiot sekä
valittiin uudet hallintoneuvoston jäsenet.
6.2.2 Hallintoneuvosto
LähiTapiola-ryhmän hallintomalliin vaikuttaa keskeisesti sen
vakuutusyhtiöiden keskinäinen yhtiömuoto, jossa vakuutuksenottajat ovat
vakuutusyhtiöiden osakkaita. Koska osakkaiden määrä on näin ollen hyvin
laaja, on yhtiöiden hallintoneuvostoilla yhtiöjärjestyksen mukaisten
tehtäviensä ohella merkittävä rooli vakuutusyhtiöiden omistajaohjauksessa
sekä yhtiöiden ja niiden osakkaiden välisenä vuorovaikutuskanavana.
Hallintoneuvoston palkat ja sitoumukset löytyvät tuloslaskelman liitteestä
”Johdon palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä
vakuudet ja vastuusitoumukset”.
6.2.2.1 Hallintoneuvoston nimitystoimikunta
Hallintoneuvoston nimitystoimikunnan tarkoituksena on varmistaa
valintaesitysten valmistelun monipuolisuus ja läpinäkyvyys valittaessa jäseniä
yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Nimitystoimikunta valmistelee
esitykset koskien hallintoneuvoston henkilövalintoja sekä hallituksen jäsenten
valintaa lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa,
joiden osalta valintaesitykset valmistelee LähiTapiola hallintoneuvostojen
yhteistyövaliokunta.
6.2.2.2 Hallintoneuvostojen yhteistyövaliokunta
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallintoneuvostojen
yhteistyövaliokunta valmistelee päätösesitykset hallintoneuvostoille ja muut
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
13
hallintoneuvostojen kokouksessa käsiteltävät asiat. Yhteistyövaliokunta
valvoo hallitusten, pääjohtajan ja toimitusjohtajien sekä koko yhtiöryhmän
toimintaa ja raportoi siitä hallintoneuvostoille.
Yhteistyövaliokunta tekee hallintoneuvostojen sille antaman valtuutuksen
nojalla päätökset hallituksen puheenjohtajana toimivan LähiTapiola-ryhmän
pääjohtajan sekä hallitusten päätoimisten jäsenten palkka- ja
palkitsemisasioissa. Muiden kuin päätoimisten hallituksen jäsenten palkkioista
päättää hallintoneuvosto.
6.2.3 Hallitus
Hallitus huolehtii LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallinnosta sekä toiminnan,
kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnasta.
Hallituksen kokoonpanosta tilikaudella 1.1.2025 - 31.12.2025 kerrotaan
kestävyysraportin kohdassa 7.1.2 ESRS 2 GOV Hallinto.
Hallituksen palkat ja sitoumukset löytyvät tuloslaskelman liitteestä ”Johdon
palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä
vakuudet ja vastuusitoumukset”.
6.2.3.1 LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola
Henkiyhtiön hallitusten valiokunnat
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksia avustavista
valiokunnista – tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta, henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta sekä sijoitus- ja taseenhallintavaliokunta – kerrotaan
kestävyysraportin kohdassa 7.1.2 ESRS 2 GOV Hallinto.
6.2.4 Yhtiöryhmän johtoryhmä
LähiTapiola-ryhmässä toimii LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen nimittämä
yhtiöryhmän johtoryhmä, jossa ovat laajasti edustettuina LähiTapiola-
ryhmän eri yhtiöt ja keskeisten ryhmätason toimintojen vastuulliset johtajat.
Yhtiöryhmän johtoryhmä vastaa hallituksen sille antamien sekä LähiTapiola-
ryhmän yhtiöiden välillä solmitun ryhmäsopimuksen mukaisten valtuuksien
puitteissa LähiTapiola-ryhmän strategisten ja muiden ryhmätason yhteisten
asioiden valmistelusta, päätöksenteosta ja täytäntöönpanosta sekä
yhtiöryhmän ohjaamisen ja kehittämisen kokonaisuudesta.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimi LähiTapiola Palvelut Oy:n
toimitusjohtaja Pekka Antikainen sekä jäseninä yhtiöryhmän yhteisten
toimintojen johtajat Jari Eklund, Vesa-Matti Kultanen ja Esa Tihilä sekä
LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtajan sijainen Mika Makkonen
31.7.2025 saakka ja LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtaja Antti
Pulkkanen 1.8.2025 alkaen, Pasi Haarala (LähiTapiola Henkiyhtiö), Olli Aakula
(LähiTapiola Varsinais-Suomi), Kari Salmela (LähiTapiola Lappi), Asko
Lammela (LähiTapiola Savo-Karjala), Kristian Nygren (LähiTapiola
Etelärannikko) ja Teemu Toivanen (LähiTapiola Keski-Suomi) 31.1.2025
saakka ja Teemu Routti (LähiTapiola Kaakkois-Suomi) 1.2.2025 alkaen.
6.2.5 Toimitusjohtaja
LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtajan sijaisena toimi 31.7.2025 saakka
OTK, MBA Mika Makkonen ja toimitusjohtajana 1.8.2025 alkaen
tuotantotalouden DI Antti Pulkkanen.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat ja sitoumukset löytyvät
tuloslaskelman liitteestä ”Johdon palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset,
rahalainat ja niiden ehdot sekä vakuudet ja vastuusitoumukset”.
6.2.6 Tilintarkastaja ja kestävyysraportin
varmentaja
Yhtiökokous valitsi LähiTapiola Vahinkoyhtiön tilintarkastajana jatkamaan ja
kestävyysraportin varmentajana toimimaan KPMG Oy Ab:n, jonka
nimeämänä yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana ja
kestävyysraportointitarkastajana toimii Timo Nummi, KHT, KRT.
6.2.7 Valvova viranomainen
LähiTapiola Vahinkoyhtiö on julkisen valvonnan alainen
vahinkovakuutusyhtiö, jota valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonta valvoo
ja tarkastaa, että vakuutuslaitokset noudattavat lakia ja hyvää
vakuutustapaa ja käyttävät toiminnassaan asianmukaisia menettelytapoja.
Se seuraa ja arvioi valvottaviensa taloudellista asemaa, johtamis-, valvonta-
ja riskienhallintajärjestelmiä, toimintaedellytyksiä sekä toimintaympäristön
muutoksia.
6.2.8 Lähipiiri
LähiTapiola Vahinkoyhtiön lähipiiristä kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
6.3 Henkilöstö ja palkitseminen
Henkilöstön lukumäärä henkilötyöpanoksina oli LähiTapiola-ryhmässä
yhteensä keskimäärin 4 035 (3 996) henkilöä, josta LähiTapiola
Vahinkoyhtiössä 409 (355) henkilöä.
Kannustinpalkkiojärjestelmät ovat keskeinen osa LähiTapiola-ryhmän
palkitsemisjärjestelmää ja niiden tarkoituksena on tukea strategisten ja
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
14
operatiivisten tavoitteiden saavuttamista henkilöstöä kannustamalla ja
sitouttamalla. Kannustinpalkkiojärjestelmät koostuvat
vuositulospalkkiojärjestelmistä ja ylimmän johdon pitkän aikavälin
kannustinpalkkiojärjestelmästä. Palkitsemisjärjestelmää vahvistettaessa
pyritään varmistumaan siitä, että se on yhtiön ja LähiTapiola-ryhmän
liiketoimintastrategian sekä tavoitteiden ja arvojen mukainen ja että se
vastaa yhtiöryhmän pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on
sopusoinnussa yhtiöryhmän hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa eikä
kannusta liialliseen riskinottoon.
Johdon vuositulospalkkiointi perustuu yhtiöryhmän ja yhtiöiden tuloksiin
vaikuttaviin elementteihin, henkilöstö- ja asiakaskokemukseen,
vastuullisuuteen sekä kunkin palkkionsaajan oman liiketoimintayksikön ja
tehtävän mukaisiin tavoitteisiin. Mittarit ovat pääosin virallisiin
tunnuslukuihin perustuvia. Tavoitteet johdetaan yhtiöryhmän strategiasta, ja
ne voivat olla joko ryhmä- tai yhtiökohtaisia. Johdon pitkän aikavälin
kannustinpalkkiointi perustuu yhtiöryhmän tuloksen strategisiin tavoitteisiin,
joita mitataan useamman vuoden jaksolta. Sijoitusorganisaatioihin kuuluvilla
henkilöillä on oma kannustinpalkkiomalli, jossa palkkio määräytyy yhtiöiden
tuloksiin vaikuttavien elementtien, vastuullisuuden, henkilöstö- ja
asiakaskokemuksen sekä eri tasoilta laskettavien sijoitustuottojen
perusteella. Liiketoiminnoista riippumattomissa valvontatoiminnoissa
työskentelevän henkilön kannustinpalkkio määräytyy pääasiassa valvontaa
varten määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen perusteella eikä se saa olla
riippuvainen valvottavan liiketoimintayksikön tuloksesta.  Lisäksi LähiTapiola-
ryhmän henkilöstörahastoihin siirretään vuosittain toteutuneiden
tavoitteiden mukainen voittopalkkioerä, joka määräytyy strategiasta
johdettujen tavoitteiden perusteella. Kaikkien yhtiöiden henkilöstöt eivät
kuulu henkilöstörahastojen piiriin. Voittopalkkion määräytymiskriteerit
vahvistetaan vuosittain. Voittopalkkiosiirrot on vähennetty ennakkoarvioiden
mukaisina tilikausien tuloksista.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ylimmän johdon eläkeikä määräytyy
työeläkelainsäädännön mukaan, ellei eläkeiäksi ole erikseen sovittu 63 vuotta.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö on ottanut henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen,
jolla parannetaan eläketurvaa. Etuuden piiriin kuuluvat kaikki ne, joiden
työsuhde yhtiöryhmässä on alkanut ennen 1.1.2013. Tämän jälkeen alkaneissa
työsuhteissa lisäeläke-etuutta ei ole. Lisäksi LähiTapiola Vahinkoyhtiössä on
otettu maksuperusteinen lisäeläkevakuutus henkilöille, joilla on sovittu
lakisääteisestä eläkeiästä poikkeava eläkeikä. Maksettava eläke perustuu
työnantajan maksamiin vakuutusmaksuihin ja niille kertyvään korkotuottoon.
Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja tämän sijaiselle
tilikauden 2025 aikana maksetut palkat ja palkkiot esitetään tilinpäätöksen
liitetiedoissa. Lisäksi niistä ja palkitsemisperiaatteista kerrotaan tarkemmin
palkitsemisraportissa osoitteessa www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/
lahitapiola-ryhma/lahitapiola-ryhman-raportit.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
15
7 Kestävyysraportti
7.1 ESRS 2 Yleiset tiedot
IRO-2, 56
Olemme raportoineet LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportin osana
toimintakertomusta vuodesta 2024 alkaen. LähiTapiola-ryhmän
kestävyysraportti vuodelle 2025 pohjautuu kaksoisolennaisuusarvioinnin
perusteella valittuihin olennaisiin kestävyysaiheisiin, jotka LähiTapiola
Vahinkoyhtiön hallitus on hyväksynyt kesäkuussa 2025.
E1 Ilmastonmuutos
Vuoden 2024 kestävyysraportilla kerroimme pyrkimyksestä laatia
kestävyysraportointistandardin mukainen siirtymäsuunnitelma vuoden 2025
aikana. Vuonna 2025 aloitimme ilmastotavoitteiden yhtenäistämisen
ryhmätasoisiksi tavoitteiksi, mutta emme ole vielä laatineet
siirtymäsuunnitelmaa. Vuonna 2025 olemme päivittäneet
kasvihuonekaasupäästöjen uudeksi vertailuvuodeksi vuoden 2024, ja olemme
päivittäneet takautuvasti vuoden 2024 päästölaskennan. Uutena asiana
raportoimme ryhmänä hankkimistamme ilmastoyksiköistä kappaleessa E1-7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet.
S1 Oma työvoima
Uusina osa-alueina raportoimme kappaleet S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu sekä S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot). Henkilöstökokemuksen osalta tavoitteemme vuodelle 2025
oli saavuttaa tuloksena AAA-taso, mutta toteuma oli AA-taso. Lisäksi olemme
ottaneet käyttöön uuden henkilöstö- ja koulutusjärjestelmän.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Uutena raportoitavana kestävyysaiheena lisäsimme kappaleen S4 Kuluttajat
ja loppukäyttäjät, johon liittyen kerromme toimintaperiaatteistamme,
yhteydenpidosta asiakkaisiin, prosesseista ja toimenpiteistä tunnistettuihin
vaikutuksiin liittyen sekä tavoitteistamme. LähiTapiola-ryhmän strategista
tavoitetta "Toimialan paras palvelu sekä henkilökohtaisesti, paikallisesti että
digitaalisesti" mittaamme asiakaskohtaamisten NPS-mittarin avulla.
Mittaroinnin tavoitteemme vuodelle 2025 oli lukema 66 ja toteuma oli
lukema 65.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 
Olemme päivittäneet yhteistyöperiaatteemme (partner code of conduct) ja
luoneet ilmoittajansuojelukanavan toimintaperiaatteet. Emme raportoi
liiketoimintaperiaatekurssin suoritusmääriä vuoden 2025 osalta, sillä
koulutusjärjestelmän vaihdon vuoksi raportointi ei ole mahdollista.
LähiTapiola-ryhmä julkaisee tilikauden 2025 tiedoista myös
vastuullisuusraportin, joka julkaistaan LähiTapiolan verkkosivuilla.
Olemme koonneet LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportin sisällysluettelon
seuraavaan taulukkoon, ja lisäksi esittelemme taulukossa kestävyysraportilla
käyttämämme kestävyysraportointistandardin lyhenteet.
Raportoidut tiedonantovaatimukset
Tiedonantovaatimus
Sivu
BP-1 - Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
BP-2 - Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 - Hallinto, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 - Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 - Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 - Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 - Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta
SBM-1 - Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 - Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 - Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
MDR-P - Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön
otetut toimintaperiaatteet
MDR-A - Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
61, 85, 93, 98
MDR-M - Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
62, 69, 71, 80,
86, 88, 89, 94,
95, 98
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
16
Raportoidut tiedonantovaatimukset
MDR-T - Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
62, 86, 94, 95,
98
E1-1 - llmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2 - Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 - Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
E1-4 - Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
E1-5 -  Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6 - Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-7 - Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-8 - Sisäinen hiilen hinnoittelu
S1-1 - Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 - Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
S1-3 - Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 - Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus
S1-5 - Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 - Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 - Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-11 - Sosiaalinen suojelu
S1-13 - Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14 - Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15 - Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16 - Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17 - Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Raportoidut tiedonantovaatimukset
S4-1 - Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2 - Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
S4-3 - Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4 - Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
S4-5 - Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
G1-1 - Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-2 - Suhteet toimittajiin
G1-3 - Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 - Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
Kestävyysraportointistandardin lyhenteet
Lyhenne
Englanninkielinen termi
Suomenkielinen termi
ESRS
European sustainability reporting
standards
Eurooppalainen
kestävyysraportointistandardi
BP
Basis of preparation
Yleiset laadintaperiaatteet
GOV
Governance
Hallinto
SBM
Strategy, business model and value
chain
Strategia, liiketoimintamalli ja
arvoketju
IRO
Impacts, risks and opportunities
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
MDR
Minumum disclosure requirements
Vähimmäistiedonantovaatimukset
P
Policy
Toimintaperiaatteet
A
Actions
Toimet
M
Metrics
Mittarit
T
Targets
Tavoitteet
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
17
7.1.1       ESRS 2 BP Laatimisperiaatteet
7.1.1.1       ESRS BP-1 Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet
BP-1, 5
Laadimme LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportin kirjanpitolain
30.12.1997/1336 kestävyystietojen laatimista ja esittämistä koskevan
vaatimusten mukaisesti. Raportoimme eurooppalaisen
kestävyysraportointistandardin (ESRS) ja EU:n kestävien toimintojen
luokitusjärjestelmää (taksonomia) koskevien komission delegoitujen asetusten
edellyttämät tiedot LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätöksen laajuisena.
LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsitellään
tarkemmin osana tilinpäätöksen kappaletta  11.1 LähiTapiola-ryhmän
konsernin muodostuminen. Kestävyysraportoinnin laajuuden tai kattavuuden
poikkeuksista mainitsemme kyseisten tiedonantovaatimusten yhteydessä
erikseen. LähiTapiola-ryhmän konsernitilinpäätökseen konsolidoidut yhtiöt
eivät vuonna 2025 ole kestävyysraportointivelvollisia. Kestävyysraportin
kaksoisolennaisuusarviointimme kattaa vain merkittävimmät arvoketjun alku-
ja loppupään liikesuhteet sekä olennaiset, saatavilla olevat, alku- ja
loppupään arvoketjun tiedot. Emme ole jättäneet pois tietoja, jotka liittyvät
henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin.
7.1.1.2       ESRS BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
BP-1, 10; BP-2, 13
Olemme tehneet muutoksia kasvihuonekaasupäästölaskentaan viime vuoden
raporttiin verrattuna, joka löytyy osiosta E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Olemme lisänneet
scope 2 -laskentaan uutena osa-alueena kiinteistöliiketoiminnan kylmät
kohteet, joissa vuokralaisen vastuulla on sähkösopimus. Scope 3 kategoriaan
15 olemme lisänneet yritysvakuuttamisesta ja valtiolainoista aiheutuneet
kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi olemme siirtäneet rahoitettujen ajoneuvojen
päästöt Scope 3 kategoriasta 11 kategoriaan 15 ja päivittäneet rahoitettujen
autojen laskentametodiikkaa.
Vuoden 2024 kestävyysraportilla julkaistut päästöluvut eivät ole
vertailukelpoisia edellä mainittujen muutosten vuoksi. Olemme laskeneet
vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöt takautuvasti uudelleen soveltaen
vuoden 2025 metodiikkaa vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Käytämme
vuodesta 2025 alkaen kokonaispäästöjen taulukossa perusvuotena vuotta
2024 vuoden 2021 sijaan. Takautuvasti päivitetyn laskennan seurauksena
vuoden 2024 sijaintiperusteiset kasvihuonekaasupäästöt kokonaisuudessaan
kasvoivat 279 949 tCO2e ja markkinaperusteiset 285 972 tCO2e.
7.1.2       ESRS 2 GOV Hallinto
7.1.2.1         ESRS 2 GOV-1 Hallinto, johto ja
valvontaelinten rooli
GOV-1, 21; GOV-1, 22; GOV-1, 23
LähiTapiola Vahinkoyhtiöllä on vakuutusyhtiölain tarkoittamana
vakuutusyritysryhmän ylimpänä emoyrityksenä vastuu siitä, että ryhmän
hallintojärjestelmä vastaa laissa asetettuja vaatimuksia ja että
hallintojärjestelmän toiminnot, vakavaraisuuden valvonta ja raportointi on
järjestetty laillisesti ja johdonmukaisesti kaikissa yhtiöryhmän yhtiöissä.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö laatii vakuutusryhmän ylimpänä emoyrityksenä
LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportin.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus johtaa LähiTapiola Vahinkoyhtiötä
ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä
luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden ja määräysten mukaisesti. Se
huolehtii LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallinnosta sekä toiminnan, kirjanpidon
ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnasta. LähiTapiola
Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksia avustavat hallitusten
yhteiset valiokunnat. 
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta avustaa LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja
LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksia talouteen, kirjanpitoon, vakavaraisuuteen,
riskienhallintaan, tilintarkastukseen, sisäiseen valvontaan ja sisäiseen
tarkastukseen liittyvissä asioissa. Valiokunta seuraa ja arvioi LähiTapiola-
ryhmän kestävyysraportointia ja sen kehittämistä osana taloudellista
raportointia. Valiokunta ohjaa toimivaa johtoa kestävyystavoitteiden
valvonnassa ja seurannassa sekä hallitusten käsittelyyn vietävän
kestävyysraportin sisällön osalta. Hallitus tekee kestävyysraportointiin
liittyvät päätökset ja valvoo kestävyystavoitteiden toteutumista. Tarkastus-
ja riskienhallintavaliokunta esittää hallituksille lisäksi tulokset
tilintarkastuksesta ja kestävyysraportoinnin varmennuksesta sekä
käsityksensä raportoinnin luotettavuudesta ja omasta roolistaan
tilintarkastuksen ja kestävyysraportoinnin varmennuksessa. 
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja
LähiTapiolan Henkiyhtiön hallituksia henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvien
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
18
asioiden käsittelyssä. Lisäksi valiokunta avustaa LähiTapiola Vahinkoyhtiötä
ja LähiTapiola Palveluyhtiötä niiden henkilöstö- ja palkitsemisasioiden
linjaamisessa, jotka kuuluvat LähiTapiola-ryhmän yhteisiin asioihin
ryhmäsopimuksen mukaan. Valiokunta muun muassa seuraa ja arvioi
yrityskulttuurin ja henkilöstötyytyväisyyden tilaa ja kehittymistä, johtamista
ja esihenkilötyötä sekä valmistelee osaltaan hallituksen käsiteltäväksi
henkilöstöstrategian sekä henkilöstön asemaa ja kohtelua koskevat keskeiset
politiikat ja linjaukset.
Sijoitus- ja taseenhallintavaliokunta avustaa LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja
LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksia varainhoidon asianmukaiseen
järjestämiseen sekä vakavaraisuuden valvontaan liittyvissä lakisääteisissä ja
työjärjestyksen mukaisissa asioissa. Valiokunta muun muassa seuraa ja arvioi
vastuullisen yrityskulttuurin toteutumista ja edistämistä sijoitustoiminnassa
sekä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden huomioimista
sijoitusvalinnoissa.
Käsittelemällä työjärjestyksensä ja vuosikellonsa mukaisia raportteja
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus pyrkii varmistumaan tehokkaasti siitä, että
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola-ryhmän operatiivinen johto
toteuttaa kestävyystavoitteisiin liittyvät toimet ja raportoi niistä
asianmukaisesti hallitukselle. Säännönmukaisesti käsiteltäviä raportteja ovat
muun muassa riskienhallinnan raportit, ORSA-raportti, ryhmän
vapaaehtoinen vastuullisuusraportti, sijoitustoiminnan raportit, HR-raportti,
raportti hallintojärjestelmän toimivuudesta, tietosuojatilinpäätös ja
ryhmästrategian toteutumista kuvaavat raportit. Vuonna 2025 on
täsmennetty vakuutusyhtiöiden hallintojärjestelmän ryhmä- ja yhtiötason
rooleja ja vastuita, lisätty keskeisten toimintojen resursseja sekä kehitetty
näiden toimintojen raportointia ja valvontaa. 
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Hallituksen
puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen, ja sitä hoitaa LähiTapiola-ryhmän
pääjohtaja. Myös hallituksen varapuheenjohtajan tehtävää on hoitanut
päätoiminen, LähiTapiola-ryhmän liikkeenjohtoon kuuluva, yhtiöryhmään
toimisuhteessa oleva henkilö. Loput kuusi jäsentä ovat LähiTapiola-ryhmän
liikkeenjohdosta riippumattomia jäseniä, joista kaksi on valittu LähiTapiola-
ryhmän alueellisten vahinkovakuutusyhtiöiden ehdokkaista varmistamaan
hallituksessa maantieteellisesti kattava omistaja-asiakkaiden edustus.
Hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajaa, vaan työntekijöiden edustus
hallinnossa toteutuu hallintoneuvostojäsenyyden kautta. LähiTapiola
Vahinkoyhtiön hallituksessa on kollektiivisesti edustettuna Finanssivalvonnan
määräysten mukaisesti ammatillinen pätevyys, kokemus ja osaaminen
seuraavilta osa-alueilta: vakuutus- ja rahoitusmarkkinat,
liiketoimintastrategia ja liiketoimintamalli, hallintojärjestelmä,
rahoitusanalyysi, vakuutusmatemaattinen analyysi sekä sääntely ja sen
asettamat vaatimukset vakuutustoiminnalle. Lisäksi hallituksen
kokoonpanossa huomioidaan osaaminen ja kokemus yleis- ja
muutosjohtamisesta, strategisesta suunnittelukyvystä, asiakkuuksien
johtamisesta, digitalisaatiosta ja vastuullisuudesta. Hallituksen kokoonpanon
monimuotoisuuden edistämiseksi hallituksessa on tasapainoisesti kummankin
sukupuolen edustajia sekä eri-ikäisiä ja eri koulutus- ja kokemustaustan
omaavia henkilöitä. Hallituksen vastuu on kollektiivinen siitä huolimatta, että
yksittäisillä hallituksen jäsenillä on LähiTapiola-ryhmän toimintaan liittyvää,
toisiaan täydentävää osaamista viranomaismääräysten ja hallituksen
osaamisprofiilia koskevien tavoitteiden mukaisesti.
Tilikauden viimeisenä päivänä LähiTapiola-ryhmästä riippumattomien
hallituksen jäsenten osuus oli 75 prosenttia, ja hallituksen jäsenistä miehiä oli
50 prosenttia ja naisia 50 prosenttia.
Vahinkoyhtiön hallituksen jäsenet 2025
• hallituksen puheenjohtaja Sari Heinonen, s. 1976, KTT, pääjohtaja,
01.05.2025 alkaen
• varapuheenjohtaja Jari Eklund, s. 1963, KTM, yhtiöryhmän johtaja,
LähiTapiola-ryhmä, hallituksen puheenjohtaja 30.4.2025 saakka
• Eeva Ahdekivi, s. 1966, KTM, DBA, hallitusammattilainen
• Birgitta Forsström, s. 1973, KTT, toimitusjohtaja, Brita Maria Renlundin
muistosäätiö
• Olli Holmström, s. 1960, TM, hallitusammattilainen
• Ulla-Maija Moisio, s. 1962, OTK, VT, lakiasiainjohtaja, Teollisuuden Voima
Oyj
• Jussi Tolvanen, s. 1978, KTM, toimitusjohtaja, DNA Oyj
• Timo Vuorinen, s. 1964, OTK, hallitusammattilainen
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta koostuu LähiTapiola-ryhmästä
riippumattomista LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön
hallituksien jäsenistä. Valiokunta raportoi näiden yhtiöiden hallituksille.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen jäsenistä tarkastus- ja
riskienhallintavaliokuntaan kuuluivat vuonna 2025 Ulla-Maija Moisio
(tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja) ja Timo Vuorinen.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan muodostavat valiokunnan
puheenjohtajana toimiva LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
19
puheenjohtaja ja LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Sari Heinonen sekä
kahdesta neljään LähiTapiola-ryhmästä riippumatonta LähiTapiola
Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksen jäsentä. Valiokunta
raportoi näiden yhtiöiden hallituksille. LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen
jäsenistä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2025 Jussi
Tolvanen ja Birgitta Forsström.
Sijoitus- ja taseenhallintavaliokunnan muodostavat valiokunnan
puheenjohtajana LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja
Jari Eklund sekä kaksi LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja kaksi LähiTapiola
Henkiyhtiön LähiTapiola-ryhmästä riippumatonta hallituksen jäsentä.
Valiokunta raportoi näiden yhtiöiden hallituksille. LähiTapiola Vahinkoyhtiön
hallituksen jäsenistä sijoitus- ja taseenhallintavaliokuntaan kuuluivat vuonna
2025 Eeva Ahdekivi ja Timo Vuorinen.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin osana
toimintakertomusta sekä varmistaa omalta osaltaan kestävyysraportin
sisällön oikeellisuuden ja riittävyyden ennen toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan lausuntoa.
Hallitus ja sen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta arvioivat yhtiöryhmän
johdon ja henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta kestävyyden kannalta
olennaisissa asioissa säännöllisesti kestävyysraportin käsittelyjen yhteydessä
sekä vuosittain hallituksessa käsiteltävän vastuullisuusraportin yhteydessä.
Lisäksi osaamista ja asiantuntemusta koskevat vaateet tulevat käsiteltäväksi
yhtiön ja ryhmän vuotuisen ORSA-lähetekeskustelun, -raportin ja -seurannan
yhteydessä sekä arvioitaessa kestävyysseikkoihin liittyvien
toimintaperiaatteiden toteutumista, ajantasaisuutta ja muutostarpeita.
Tarvittaessa hallitus ohjaa toimivaa johtoa olennaisiin kestävyysvaikutuksiin
liittyvän osaamisen ja asiantuntemuksen lisäämisessä sekä hallinnon tai
henkilöstön osaamisen kasvattamisessa. Tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalla on keskeinen rooli kestävyysraportin prosessien ja
sisällön ohjaamisessa sekä seurannassa. Sekä LähiTapiola Vahinkoyhtiön
hallituksella, että sen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalla on
mahdollisuus käyttää oman arviointinsa ja osaamisensa kasvattamisen
tukena sekä kestävyysvaatimusten toteutumisen auditoinnissa
riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita.
Huomioimme kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut
kestävyysraportoinnin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet myös
ryhmän riskienhallinnan prosesseissa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin kappaleessa SBM-3 Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa.
Vahinkoyhtiön hallitus käy vuosittain keväällä lähetekeskustelun LähiTapiola-
ryhmän lain vaatiman riskien ja vakavaraisuuden arvioinnista (ORSA). Hallitus
ohjeistaa toimivaa johtoa ja ryhmän riskienhallintatoimintoa riskien sekä
skenaarioiden valinnasta. ORSA-raportti sisältää muun muassa LähiTapiola-
ryhmän riskiarvioinnin johtopäätökset, riskiskenaariotarkastelut,
vakavaraisuus- ja riskiaseman sekä tiedot riskienhallinnan järjestämisestä ja
arvioinnista. Hallituksen hyväksymä ORSA-raportti lähetetään
Finanssivalvonnalle. Syksyllä hallitus käsittelee tilannekuvan sen
varmistamiseksi, että ORSA-raportin perusteet ovat edelleen ajankohtaiset ja
riittävät. Vastuu ORSA-raportin laatimisesta, toteutuksesta ja seurannasta
on kunkin yhtiön toimitusjohtajalla ja muulla johdolla. Ryhmän
riskienhallintatoiminto tukee yhtiötä raportin laatimisessa. LähiTapiola
Vahinkoyhtiölle raportoivassa riskienhallintakomiteassa on edustettuna
ryhmän yhtiöiden toimitusjohtajien ja riskienhallinnan edustajien lisäksi
taloudesta, tietotekniikasta sekä aktuaari- ja compliance-toiminnosta
vastaavat johtajat
7.1.2.2 ESRS 2 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto ja
valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
GOV-2, 26
Riskienhallintapalvelut tuottavat hallitukselle materiaalin jokakeväiseen
LähiTapiola-ryhmän ja LähiTapiola Vahinkoyhtiön ORSA-lähetekeskusteluun,
ennen kesää vahvistettavan ORSA-raportin käsittelyyn sekä loppusyksystä
tapahtuvaan ORSA-seurantaan. LähiTapiolan vastuullisuusohjelman
toimeenpanon edistymistä hallitus käsittelee kaksi kertaa vuodessa.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus käsittelee vuosittain loppusyksyllä
keskeiset yhtiöryhmä- ja yhtiötason politiikat ja toimintaperiaatteet sekä
arvioi niiden ajanmukaisuutta, toimivuutta ja riittävyyttä. Tällaisia politiikkoja
ja toimintaperiaatteita ovat muun muassa ilmasto-, ihmisoikeus- ja
veropolitiikka, lakisääteiset hallintojärjestelmän toimintaperiaatteet sekä
ryhmän omaa toimintaa koskevat liiketoimintaperiaatteet. Syksyllä 2025
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus hyväksyi ryhmän päivitetyt
yhteistyöperiaatteet. LähiTapiola-ryhmän yhteistyöperiaatteet kuvaavat
toimintatavat, joihin sitoutumista LähiTapiola edellyttää yhteistyötahoiltaan.
Yhteistyöperiaatteiden sisältöä laajennettiin ja täsmennettiin, ja ne
päivitettiin vastaamaan paremmin sääntelyn edellyttämiä vaatimuksia.
Henkilöstöpalvelut tuottavat hallitukselle kahdesti vuodessa
henkilöstöraportin, jossa on huomioitu olennaisen kestävyysaiheen S1 Oma
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
20
työvoima liittyvät tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta. Hallitus
vahvistaa lisäksi Henkilöstöpalveluiden esityksestä LähiTapiola-ryhmän
henkilöstöstrategian ja seuraa strategian toteutumista vuosittain hallitukselle
esitettävän strategiaraportin pohjalta. 
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta käsitteli vuoden  2025 kokouksissaan
säännöllisesti kestävyysraportointia. Kesäkuussa tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnan kokouksessa käsiteltiin kestävyysraportoinnin
päivitettyä kaksoisolennaisuusarviointia ja vuoden 2025 kestävyysraportin
laajuutta. LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus hyväksyi LähiTapiola-ryhmän
kestävyysraportissa raportoitavat olennaiset kestävyysaiheet ja
kestävyysraportin laajuuden kesäkuussa. 
LähiTapiola Vahinkoyhtiön Hallitus käsittelee säännöllisesti LähiTapiola
Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola-ryhmän johdon esittämiä raportteja ja
katsauksia, joihin liittyy olennaisia kestävyystekijöitä. Raportit ja katsaukset
antavat hallitukselle tietoa kestävyyden olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista sekä vahvistavat ja varmistavat samalla hallituksen
osaamista kestävyyteen liittyvissä asioissa. Varsinaisten kestävyysraporttien
lisäksi kestävyysseikkoja sisältyy myös muun muassa riskienhallinnan,
compliance-toiminnon, tietosuojan, henkilöstöhallinnon ja sijoitustoiminnan
säännönmukaisiin raportteihin.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus on vuoden 2025 aikana käsitellyt
kokouksissaan seuraavia erityisesti kestävyyteen liittyviä asioita:
• LähiTapiola-ryhmän vastuullisuusraportti 2024 ja vastuullisuuden
olennaiset teemat
• Vastuullisuus- ja edunvalvontakatsaus
• LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden vastuullisen sijoitustoiminnan
periaatteet ja niiden toteutumisen vuosittainen raportointi
• Vahinkoyhtiön kestävän sijoitustoiminnan ja omistajaohjauksen
periaatteet
• HR-strategian painopisteet ja raportti henkilöstöstrategian
toteutumisesta ml. henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset
• Finanssivalvonnan ja ulkopuolisen riippumattoman tahon arviot
LähiTapiola-ryhmän hallintojärjestelmän toimivuudesta ja
riittävyydestä sekä näiden pohjalta päätetyt kehittämistoimenpiteet
ja niiden seuranta
• Käyttörahastolahjoitukset: ilmasto-ohjelman tukeminen
• Kestävyysraportin olennaisuusarviointi
• LähiTapiolan uudistetut yhteistyöperiaatteet (Partner Code of
Conduct)
• Vastuullisuuskatsaus ja käyttörahastolahjoitusten vastinrahateemat
2026
• Tulvien laajennus yritysten vakuutuksiin
• Kestävyysraportoinnin seurantaraportti
• Vastuullisuustavoitteet 2026
• Kestävyysraportin luonnosversio
• LähiTapiola-ryhmän ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien huomioiminen
strategian toteutumisen valvonnassa, riskienhallinnassa ja merkittävissä
liiketoimintapäätöksissä kehittyy sitä mukaa, kun kestävyysvaikutukset
integroidaan laajemmin strategiaan, liiketoimintasuunnitelmiin ja
riskienhallintaan sekä niiden raportointiin. Tavoitteena on, että
kestävyystavoitteet pystytään integroimaan ryhmän säännönmukaisiin
suunnitelmiin ja prosesseihin.
7.1.2.3 ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään
GOV-3, 29
Vuoden 2025 alusta LähiTapiola-ryhmän toimisuhteessa olevien hallituksen
jäsenten palkitsemiseen lisättiin kolmen osa-alueen vastuullisuusmittari.
Yhdistelmämittarin kolme osa-aluetta ovat: suomalaisten mielikuva
LähiTapiolasta ennakoivana vakuutusyhtiönä (mittaus osana ryhmän
vuosittaista B2C-brändiseurantaa), LähiTapiola-ryhmän ja sen yhtiöiden
oman toiminnan ilmastotavoite sekä ROIHU-henkilöstötutkimuksen
vastuullisuusindeksi, joka mittaa henkilöstön kokemusta tasa-arvon,
monimuotoisuuden, osallisuuden ja työhyvinvoinnin toteutumista
työyhteisöissä. Vastuullisuusmittarin kaikki kolme osa-aluetta kytkeytyvät
LähiTapiola-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteisiin.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
21
LähiTapiola-ryhmän johdon palkitsemisperiaatteista sekä
tulospalkkioperusteista, -tavoitteista ja mittareista päättävät yhtiöiden
hallitukset. Palkitsemisen vastuullisuusmittarin painoarvo toimisuhteessa
olevien hallitusten jäsenten vuosipalkkiojärjestelmässä on kymmenen
prosenttia. Vastuullisuusmittari on käytössä myös muilla Espoon
ryhmäyhtiöiden ylimmän johdon jäsenillä, ja ryhmän alueyhtiöille sekä
LähiTapiola Rahoitukselle mittari on annettu suosituksena.
Varainhoitokonsernilla on palkitsemisessa käytössä omat
vastuullisuusmittarit.
7.1.2.4 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4, 30; GOV-4, 32
Seuraavassa taulukossa esitämme kestävyysraportissamme kestävyyttä
koskevan due diligence -prosessin keskeiset osatekijät ja niiden kohdat
kestävyysraportilla.
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät 
Kohdat kestävyysraportilla
Sivu
a) Due diligence -prosessin
sisällyttäminen hallintoon, strategiaan
ja liiketoimintamalliin 
ESRS 2 GOV-2
ESRS 2 GOV-3
ESRS 2 SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten
kohteena olevien sidosryhmien kanssa
due diligence -prosessin keskeisissä
vaiheissa 
ESRS 2 GOV-2
ESRS 2 SBM-2
ESRS 2 IRO-1
ESRS 2 MDR-P
Sidosryhmien sitouttamisen
vaiheet ja tarkoitukset
aihekohtaisissa standardeissa
62, 86, 94, 95,
98
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi 
ESRS 2 IRO-1
ESRS 2 SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten
haitallisten vaikutusten torjumiseksi 
Toimet, joiden avulla
vaikutuksiin vaikutetaan
61, 85, 93, 98
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä 
Aihekohtaiset, joissa
käsitellään mittareita ja
tavoitteita
62, 69, 71, 80,
86, 88, 89, 94,
95, 98
7.1.2.5 ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen
valvonta kestävyysraportoinnin osalta
GOV-5, 36
Toteutimme kestävyysraportointiprosessin riskien kartoituksen ja arvioinnin
päivittämisen asiantuntijatyönä vuonna 2025. Riskien arvioinnissa käytimme
LähiTapiola-ryhmän riskiarviointimallia, jonka mukaan riskit arvioidaan
todennäköisyyden ja mahdollisten vaikutusten perusteella. Lisäksi kullekin
riskille määritellään vastuuhenkilöt ja aikataulutetut hallintatoimet.
LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportointiprojektin ohjausryhmä ja
Vahinkoyhtiön hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta käsittelevät
kestävyysraportointiprosessin riskiarvioinnin merkittävimmät riskit
tilannekatsauksissaan. Päivitämme riskit säännöllisesti vuosittain.
Kestävyysraportointiprosessin riskikartoituksen merkittävimmät riskit liittyvät
raportointivaatimusten monitulkintaisuuteen ja tiedontuottajien
varahenkilöjärjestelyihin. Kestävyysraportointistandardien monitulkintaisuus
voi johtaa puutteelliseen tai virheelliseen raportointiin, mutta tämä riskin
todennäköisyys on laskenut edellisestä vuodesta julkaistujen
kestävyysraporttien vuoksi. Tätä riskiä hallitsemme varmistamalla riittävät
asiantuntijaresurssit ja hyödyntämällä ulkopuolista asiantuntemusta
raportointivaatimusten tulkinnassa. Varahenkilöjärjestelyihin liittyvää riskiä
hallitsemme riittävillä resursseilla.
Raportointiprosessin sisäinen valvonta perustuu asetettuihin aikatauluihin ja
tiedontuottajien vastuulla olevien tehtävien seurantaan. Valvontaa tukee
kestävyysraportointiprosessissa käytettävä tietojärjestelmä, jonka avulla
voimme seurata tehtävien edistymistä sekä tuotetun tiedon laatua ja
riittävyyttä. Tiedontuotannon jatkuvuutta turvaavat tiedontuottajien
laatimat prosessikuvaukset, jotka sisältävät muun muassa tiedon
raportoitavan tiedon lähteistä, tiedonkeruuprosessista sekä tiedon
oikeellisuuden ja riittävyyden varmistavista kontrollitoimenpiteistä.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
22
7.1.3       ESRS 2 SBM Strategia
7.1.3.1         ESRS 2 SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja
arvoketju
SBM-1, 40; SBM-1, 42
LähiTapiola-ryhmä on yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-,
yritys- ja yhteisöasiakkaita. Ryhmän keskinäisten vakuutusyhtiöiden
toiminnan tarkoituksena on tuottaa taloudellista etua osakkaille, joita ovat
vakuutuksenottajat ja takuuosuuden omistajat. Toimintamme perustana on
koko Suomen kattava, paikallinen, asiakkaita lähellä oleva palveluverkko sekä
monikanavaiset palvelut. Tuotteemme ja palvelumme tarjoavat asiakkaiden
tilanteeseen sopivaa terveyden, talouden ja omaisuuden turvaa.
Vapaaehtoiset ja lakisääteiset vahinkovakuutuksemme turvaavat ihmisiä,
omaisuutta ja liiketoimintaa riskien varalta. Henkilö- ja
terveysvakuutuksemme sekä niihin liittyvät palvelut tukevat terveyttä ja
hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme myös vaurastumaan ja varautumaan
taloudellisesti tarjoamalla ratkaisuja varainhoitoon, säästämiseen,
rahoittamiseen ja henkivakuuttamiseen. Lisäksi tuotamme
kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen palveluita. Kaiken liiketoimintamme
tavoitteena on erinomainen asiakastyytyväisyys, hallittu kasvu ja pitkän
aikavälin kestävä menestys.
Vastuullisuus on LähiTapiolalle kannattavan ja pitkäjänteisen liiketoiminnan
välttämätön edellytys. Vastuullisuuden vaikuttavuuden parantaminen on yksi
LähiTapiolan strategiakauden 2022–2026 viidestä tavoitteesta. Haluamme
olla vaikuttavan vastuullisuuden suunnannäyttäjä toimialallamme, kaikkialla
Suomessa.
LähiTapiola-ryhmän vastuullisuustyötä ohjaavat ryhmästrategia ja
Omistajatahto. LähiTapiolan vastuullisuusohjelma 2022‒2026 määrittelee
ryhmän yhteiset vastuullisuustavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet.
Haluamme olla muuttuvien riskien ennaltaehkäisyn vaikuttavin kumppani ja
lisätä vahinkojen ennaltaehkäisytyömme vaikuttavuutta. Muuttuvista
riskeistä erityisesti ilmasto-, mielenterveys- ja kyberriskit haastavat meitä
kehittämään tuotteitamme ja palveluitamme. Olemme onnistuneet, kun
vahinkoa ei tapahdu tai siihen on varauduttu. Lisäksi haluamme vahvistaa
asemaamme vastuullisena sijoittajana. Ilmaston osalta tavoitteemme on
saattaa vakuuttamisen ja sijoittamisen kasvihuonekaasupäästöt
nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Omalle toiminnalle (scope 1 ja 2) meillä
on ilmastotavoite vuodelle 2025. Kaikista ilmastotavoitteista kerromme
tarkemmin osiossa E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.
Kehitämme toimintaamme omistaja-asiakkaiden ja muiden keskeisten
sidosryhmiemme kanssa. Investoimme tuotteiden ja palveluiden
parantamiseen pitkäjänteisesti ja asiakastarpeiden muutoksia ennakoiden,
jotta voimme varmistaa asiakkaiden edut ja menestyminen myös
tulevaisuudessa. Tuottamalla tietotekniikkaa hyödyntäviä, vakaita ja
kustannustehokkaita palveluja mahdollistamme LähiTapiola-ryhmän
liiketoiminnan kasvun ja paremman digitaalisen asiakaskokemuksen.
LähiTapiolan asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidosta
kerromme tarkemmin osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät.
Ammattitaitoinen henkilöstömme ja panostukset osaamisen kehittämiseen
mahdollistavat onnistumisemme, alueelliset tarpeet huomioiden. LähiTapiola-
ryhmän työsuhteisten työntekijöiden määrä oli vuonna  2025 4345 henkilöä.
LähiTapiolan työsuhteisista työntekijöistä kerromme tarkemmin osiossa S1
Oma työvoima.
Käytämme liiketoiminnan ylijäämää asiakkaiden hyväksi vakuutusmaksujen
alennuksina, asiakashyvityksinä ja palvelujen kehittämisenä. Osan tuloksesta
käytämme vakavaraisuuden kartuttamiseen, mikä varmistaa asiakkaidemme
edut myös tulevaisuudessa. Seuraamme sekä välittömien että välillisten
asiakashyötyjen kehitystä.
Jaamme LähiTapiola-ryhmän arvoketjun kolmeen osaan: alkupäähän, omaan
toimintaan ja loppupäähän. Arvoketjumme on tarkemmin kuvattu
seuraavassa taulukossa.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
23
Alkupää
Oma toiminta
Loppupää
Tavara- ja palveluhankinnat (toimittajat)
Vakuutus- ja korvauspalvelut
LähiTapiolan palveluiden käyttö (asiakkaat)
ICT-palveluiden hankinnat (toimittajat)
Sijoituspalvelut
Vakuuttaminen (asiakkaat ja vakuutetut kohteet)
Korvaustoiminnan hankinnat ja palvelut (toimittajat)
Kiinteistöliiketoiminta
Sijoittaminen ja varainhoito (asiakkaat ja
sijoituskohteet)
Palvelu- ja myyntiyhteistyöt (toimittajat)
Varainhoitopalvelut
Korvaaminen (korvausten saajat ja edunsaajat)
Kiinteistöliiketoiminnan hankinnat (toimittajat)
Rahoituspalvelut
Rahoittaminen (asiakkaat)
Ulkopuoliset sijoitukset (sijoituskohteet)
Palkitsemispalvelut
Kiinteistöjen käyttö ja vuokraus (käyttäjät ja vuokraajat)
Jälleenvakuuttaminen (jälleenvakuuttajat)
Tuote- ja palvelukehitys
Viestintä ja mediayhteistyö (media, yhteiskunta)
Viranomaisyhteistyö ja valvonta (viranomaiset)
Myynti ja jakelu
Yhteiskunnalliset kumppanuudet ja lahjoitukset
(paikallisyhteisöt ja muut kumppanit)
Ryhmän palvelut
Markkinointi ja viestintä
7.1.3.2 ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja
näkemykset
SBM-2, 45
LähiTapiola-ryhmän tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, henkilöstö ja
hallinto. Muita tunnistettuja sidosryhmiä ovat strategiset ja muut kumppanit,
palveluntuottajat, viranomaiset ja poliittiset päättäjät, toimiala- ja
etujärjestöt, tutkimus- ja oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, paikallisyhteisöt
sekä media.
Vuorovaikutus asiakkaiden, henkilöstön, hallinnon ja kumppaneiden sekä
viranomaisten kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa. Päättäjien, järjestöjen,
paikallisyhteisöjen ja median merkitys korostuu toimintaedellytystemme ja
maineemme ylläpitämisessä sekä yhteiskunnallisessa ja paikallisessa
vaikuttamistyössä. 
Vuonna 2025 keskustelimme sidosryhmiemme kanssa muun muassa
ilmastonmuutoksen riskeistä ja sopeutumisesta, työelämään ja
mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä, kestävyydestä sijoitustoiminnassa
sekä turvallisuuden aiheista. Olemme koonneet seuraavaan taulukkoon
yhteenvedon sidosryhmävuorovaikutuksesta vuoden 2025 osalta.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
24
Sidosryhmävuorovaikutus 2025
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen tavat
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Tulosten huomiointi
Asiakkaat
Asiakaspalvelu ja asiakastyö
Digitaaliset palvelu- ja yhteydenottokanavat
Asiakastutkimukset, -tyytyväisyyskyselyt ja
palautteet
LähiTapiolan asiakasyhteisö
Asiakastilaisuudet ja -tapahtumat
Koulutukset ja valmennukset
Asiakasviestintä
Asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu
Asiakasymmärrys
Asiakkaiden tarpeet ja odotukset
Riskienhallinta ja vahinkojen ennaltaehkäisy
Asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen
Viestinnälliset tavoitteet
Tuote- ja palvelukehitys
Asiakaskohtaamisen ja huolenpidon mallit
Viestinnän selkeys ja ymmärrettävyys
Kestävyys- ja vastuullisuustavoitteet
Henkilöstö
Henkilöstötutkimukset ja -kyselyt, lakisääteiset
selvitykset
Verkostot ja yhteistyöfoorumit
Henkilöstötilaisuudet ja -tapahtumat
Keskustelutilaisuudet ja työpajat
Perehdytys ja koulutus
Työyhteisöviestintä
Henkilöstökokemus ja työhyvinvointi
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen
Työnantajakuva
Osaamisen kehittäminen
Osallistaminen
Toimintaperiaatteet ja -politiikat
Johtaminen ja esihenkilötyö
Johtamis- ja työntekijälupaukset
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Monimuotoisuussuunnitelma
Kehittymisen mahdollisuudet
Strategia ja toiminnan kehittäminen
Hallinto
Kokoukset
Työryhmät ja valiokunnat
Tilaisuudet ja tapahtumat
Koulutus ja valmennus
Hallinnon tyytyväisyyskysely
Omistajatahdon toteuttaminen
Hyvä hallintotapa
Hallinnon osallistaminen
Omistaja-asiakkaiden näkemykset ja odotukset
Hallinnon näkemykset toiminnan kehittämisessä
Hallinnon johtamislupaukset
Kumppanit, toimittajat
ja palveluntuottajat
Sopimusyhteistyö
Yhteistyöneuvottelut ja -tapaamiset
Tilaisuudet ja tapahtumat
Sidosryhmäkyselyt
Projektit ja hankkeet
Liiketoiminnan kumppanuudet
Korvaustoiminta
Hankinnat ja toimitusketjujen hallinta
Yhteiskunnallinen ja yleishyödyllinen toiminta
Kumppanuuksien johtamisen malli
Yhteistyöperiaatteet
Toimitusketjujen vastuullisuus
Yhteistyön kehittäminen
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
25
Sidosryhmävuorovaikutus 2025
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen tavat
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Tulosten huomiointi
Viranomaiset
Sääntelyyn liittyvät tapaamiset ja keskustelut
Valvontatapaamiset ja -yhteydet
Säännöllinen yhteydenpito
Raportointi
Sääntelyn soveltaminen ja kehitys
Säännöllinen ja jatkuva vuoropuhelu
Viranomaisraportointi
Toiminnan lainmukaisuuden varmistaminen
Toimintaedellytysten varmistaminen
Toiminnan ja raportoinnin kehittäminen
Päättäjät ja etujärjestöt
Edunvalvonta ja vaikuttaminen
Tapaamiset ja puheenvuorot
Yhteistyöhankkeet ja -verkostot
Keskustelutilaisuudet ja tapahtumat
Toimintaedellytysten varmistaminen
Säännöllinen vuoropuhelu
Yhteistyö ja -hankkeet
Edunvalvontatyön ja vaikuttamisen suunnitelma
Toiminnan kehittäminen
Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen
Järjestöt,
paikallisyhteisöt ja
oppilaitokset
Sopimusyhteistyö
Yhteistyöhankkeet ja -projektit
Tilaisuudet, tapahtumat ja koulutukset
Paikallinen läsnäolo alueyhtiöiden kautta
Viestinnällinen yhteistyö 
Riskien ennakointi ja riskienhallinta
Sidosryhmäkeskustelut ja -yhteistyö
Lahjoitukset ja sponsorointi
Turvallisuuden, terveyden ja talouden toimijoiden
tukeminen
Turvallisuuskoulutukset
Valtakunnallinen ja paikallinen yhteistyö
Yhteiskunnallinen keskustelu
Paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden, turvallisuuden
ja hyvinvoinnin edistäminen
Riskienhallinta ja vahinkojen ennaltaehkäisy
Yhteistyötahojen ja -hankkeiden valinta
Yhteistyön vaikuttavuus
Lahjoitus- ja sponsorointikohteiden valinta
Yhteistyötahojen ja -hankkeiden valinta
Alueellisten riskien selvitys ja tutkimusyhteistyö
Vaikuttavuuden arviointi
Lahjoituskohteiden valinta
Media
Mediatapaamiset ja -tilaisuudet
Mediatiedotteet
Pitchit eli juttuideoiden tarjoaminen
Haastattelut
Liiketoiminnan tukeminen
LähiTapiolan brändin rakentaminen
Tunnettuuden ja näkyvyyden kasvattaminen
Yhtiön maineen varjeleminen ja vahvistaminen
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen
Toimintaympäristöanalyysi
Viestinnällinen valmistautuminen
Brändin rakentaminen
Sidosryhmätuki
LähiTapiola-ryhmän omistaja-asiakkaat ovat edustettuina vakuutusyhtiöiden
toimintaa ohjaavassa hallinnossa. Kullakin LähiTapiola-ryhmän keskinäisellä
vakuutusyhtiöllä on hallitus ja hallintoneuvosto, joiden jäsenet edustavat
laajasti asiakaskuntaa sekä yhteiskunnan eri aloja. Omistaja-asiakkaat
käyttävät äänioikeuttaan keskinäisten vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksissa.
Alueyhtiöt tekevät aktiivista yhteistyötä alueellisten sidosryhmiensä, kuten
järjestöjen, turvallisuustoimijoiden, oppilaitosten ja urheiluseurojen kanssa.
LähiTapiola-ryhmän sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on osaltaan
auttaa asiakkaitamme turvaamaan elämäänsä ja liiketoimintaansa.
LähiTapiola-ryhmän yhtenä, pitkän aikavälin tavoitteena on asiakashyötyjen
kasvattaminen, joten seuraamme asiakashyötyjen kehitystä säännöllisesti.
Kumppaneidemme ja muiden yhteistyötahojemme kanssa käytävä
säännöllinen vuoropuhelu tukee valtakunnallista ja paikallista yhteistyötä
sekä mahdollistaa toiminnan kehittämisen.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
26
Yhteydenpidolla viranomaisiin ja päättäjiin pyrimme esimerkiksi
varmistamaan sääntelyn ja raportointivelvoitteidemme tulkintakysymyksiä.
Vaikutamme tulevaisuuden toimintaedellytyksiimme myös edunvalvonnan ja
yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Säännöllinen ja jatkuva vuorovaikutus
eri sidosryhmien kanssa auttaa meitä tunnistamaan heidän odotuksiaan sekä
ennakoimaan toimintaympäristössämme tapahtuvia muutoksia.
Kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuusarviointiin osallistui vuonna 2025
laajasti LähiTapiola-ryhmän johtoa ja asiantuntijoita eri toiminnoista. He
toivat prosessiin kokemuksensa myös vuonna 2022 sidosryhmäkyselynä
toteutetun vastuullisuuden olennaisuusarvioinnin tuloksista.
Kestävyysraportin kaksoisolennaisuusarvioinnissa vuonna 2025 päivitimme
kuvauksen LähiTapiola-ryhmän arvoketjusta. Näin varmistuimme siitä, että
keskeiset sidosryhmät tulevat huomioiduksi. Tarkastelemme
kaksoisolennaisuuden arviointia vähintään kerran vuodessa ja päivitämme
sitä tarvittaessa liiketoiminnan tai sidosryhmien odotusten muuttuessa.
Raportoimme Omistajatahdon ja ryhmästrategian toimeenpanosta
LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallituksille kahdesti
vuodessa. Vahinkoyhtiön hallitus käsittelee lisäksi LähiTapiolan
vastuullisuusohjelman toimeenpanoa kaksi kertaa vuodessa sekä hyväksyy
LähiTapiola-ryhmän erillisen, vapaaehtoisen vastuullisuusraportin vuosittain.
LähiTapiolan ryhmästrategian tavoitteet perustuvat toimintaympäristön
muutosten ennakointiin ja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen.
Strategiaprosessiimme osallistuu laajasti yhtiöryhmän hallinnon edustajia,
johtoa sekä asiantuntijoita, jolloin saamme strategiatyötämme varten
hyödyllistä tietoa eri sidosryhmiemme näkemyksistä ja eduista. Voimassa
oleva LähiTapiolan ryhmästrategia on laadittu vuosille 2022–2026, joten
ryhmästrategian tavoitteita ei ole muutettu vuonna 2025. Osana
toimintaympäristön pitkän aikavälin kehityksen arviointia sekä hallinnon
edustajat ja henkilöstö ovat olleet arvioimassa ilmastonmuutoksen ja
luontokadon vaikutuksia sekä asiakkaisiin että liiketoimintaan vuoden 2025
aikana.
LähiTapiola-ryhmän strategiaprosessin mukaisesti tarkistamme
ryhmästrategian sisältöä vuosittain. Liiketoiminnan kehittämistä ohjaavat
strategiset tavoitteemme löytyvät LähiTapiola-ryhmän verkkosivuilta (https://
www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/lahitapiola-ryhma/toiminnan-
tarkoitus/).
LähiTapiolan ryhmästrategia ja Omistajatahto kuvaavat ryhmän pitkän
aikavälin tahtotilan. Omistaja-asiakkaiden edustajat ovat mukana
yhtiöryhmän hallintoelimissä ja osallistuvat omalta osaltaan toimintamme
kehittämiseen. LähiTapiola-ryhmän vuosittaisesta hallinnon
tyytyväisyyskyselystä saamme tietoa ryhmän yhtiöiden hallitusten ja
hallintoneuvostojen jäsenten näkemyksistä LähiTapiola-ryhmän
hallintotapaan liittyvistä asioista.
7.1.3.3 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
SBM-3, 48, E1.SBM-3, 18; E1.SBM-3, 19; E1.SBM-3, AR 7 ja AR 8;
S1.SBM-3, 14; S1.SBM-3, 15; S1.SBM-3, 16
Tunnistamme LähiTapiola-ryhmän olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuusarviointiprosessissa.
Esittelemme olennaiset vaikutukset seuraavissa taulukoissa: Olennaiset
vaikutukset ympäristöön, Olennaiset vaikutukset yhteiskuntaan ja Olennaiset
vaikutukset hallintotapaan. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet kuvataan
taulukossa Olennaiset taloudelliset vaikutukset. Kaikki olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet kuuluvat kestävyysraportointistandardin
tiedonantovaatimusten piiriin. LähiTapiola-ryhmän strategiasta ja
liiketoimintamallista ei ole vuonna 2025 laadittu resilienssianalyysia. Tulemme
huomioimaan kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tulevan strategiakauden suunnittelussa.
Viime vuoden raportointikauteen verrattuna raportoimme uusia
olennaisuuden rajan ylittäneitä kestävyysaiheita, jotka ovat S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät, S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit
(palkkaero ja kokonaisansiot).
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kuuluvat LähiTapiola-ryhmän vakuutuksen
ottajat, vakuutetut henkilöt ja muut asiakkaat (muun muassa varainhoidon,
rahoituksen ja palkitsemispalveluiden asiakkaat sekä kiinteistöjen
vuokralaiset). Olemme tunnistaneet, että LähiTapiolan kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia liittyen yksityisyyden
suojaan, henkilötietojen suojaan ja syrjimättömyyteen. Kuvaamme näitä
vaikutuksia tarkemmin taulukossa "Olennaiset vaikutukset yhteiskuntaan".
Kielteiset vaikutukset luonteeltaan pääasiassa yksittäistapauksia, mutta
myös laajamittaiset kielteiset vaikutukset ovat mahdollisia esimerkiksi
laajassa henkilötietojen tietoturvaloukkaustapauksessa. Kerromme
myönteisiin vaikutuksiin liittyvistä toimista lyhyesti seuraavan taulukon
kuvauksessa ja tarkemmin osiossa S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
27
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus. Osana kaksoisolennaisuusarviointia olemme
tunnistaneet, että keräämme eniten henkilökohtaista tietoja vakuutetuista
asiakkaista (muun muassa terveystietoja), joten heihin voi todennäköisemmin
kohdistua kielteisiä vaikutuksia kuin muihin asiakasryhmiin. Vakuutettujen
asiakkaiden henkilötietoihin kohdistuvat tietoturva- ja tietosuojariskit ovat
siksi merkittävämpiä kuin muissa asiakasryhmissä.
Olennaiset vaikutukset ympäristöön
Olennainen aihe
Arvoketjun osa
Aktiviteetit
Kestävyysvaikutus ympäristöön
Vaikutuksen luonne
Aikahorisontti
E1
Ilmastonmuutoksen
hillintä 
Alavirta
Sijoituskohteiden
kasvihuonekaasupäästöt
Sijoituskohteiden toiminnasta aiheutuvat
päästöt
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Vakuutettujen kohteiden
kasvihuonekaasupäästöt
Vakuutettujen kohteiden aiheuttamat
päästöt (yritysten toiminta ja omaisuus,
ajoneuvot, kodit yms)
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Korvaustoiminnasta aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt
Asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen
korjaamisesta aiheutuvat päästöt (esim.
koti, auto, terveys)
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Rahoitettujen ajoneuvojen
kasvihuonekaasupäästöt
Rahoitetuista ajoneuvoista aiheutuvat
päästöt
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Kiinteistösijoitusten
kasvihuonekaasupäästöt
Sijoituskiinteistöjen käytönaikainen
energiankulutus, korjaaminen ja
uudisrakentaminen
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Ilmastomuutoksen hillintää
tukevien ja edistävien
sijoituskohteiden valinta
Sijoituskohteiksi valitaan
ilmastonmuutoksen hillintää tukevia
kohteita
Positiivinen
Mahdollinen
Pitkä
Vihreän siirtymän kohteiden
vakuuttaminen
Vihreän siirtymän edistäminen
vakuuttamalla sitä edistäviä toimialoja ja
teknologioita
Positiivinen
Tosiasiallinen
Keskipitkä - Pitkä
Vihreän siirtymän mahdollistavien
vakuutustuotteiden tarjoaminen
Vakuutustuotteisiin liittyvä kehittäminen
vihreän siirtymän mahdollistamiseksi.
Positiivinen
Mahdollinen
Pitkä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Alavirta
Sijoittaminen ilmastonmuutoksen
sopeutumista tukeviin kohteisiin
Sijoittaminen kohteisiin, jotka omalla
liiketoiminnallaan edistävät
ilmastonmuutoksen sopeutumista.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Asiakasyritysten ilmastotyön
edistyminen
Asiakasyritysten tukeminen oman
ilmastonmuutoksen liittyvien
toimenpiteiden, mittaroinnin ja
tavoitteiden asetannassa
Positiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
Energia
Alavirta -
Ylävirta
Arvoketjun energiakulutuksen
päästöt
Vakuutettujen kohteiden,
sijoituskohteiden sekä ulkoistettujen
palveluntuottajien energiakulutuksesta
aiheutuvat päästöt
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Pitkä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
28
Olennaiset vaikutukset yhteiskuntaan
Olennainen aihe
Arvoketjun osa
Aktiviteetit
Kestävyysvaikutus ihmisiin
Vaikutuksen luonne
Aikahorisontti
S1
Muut työhön liittyvät
oikeudet
Omat toiminnot
Työntekijöiden henkilötietojen
tietoturvaloukkaukset
Omien työntekijöiden henkilötietoihin
kohdistuvat tietoturvaloukkaukset ja
niiden aiheuttama haitta työntekijöille.
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Työolot
Omat Toiminnot
Työntekijöiden työkykyriskien
ennakointi
Työntekijöiden työkykyriskien
ennakoinnin avulla henkilöstön
työhyvinvointi paranee,
sairauspoissaolot ja työtapaturmat
vähentyvät sekä yhteistyö
työterveyshuollon kanssa on sujuvaa
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Työntekijöiden hyvinvointi ja
henkilöstökokemus
Hyvällä johtamisella on merkittävä
vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja
hyvään henkilöstökokemukseen
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Työntekijöiden oikeuksien
toteutuminen
Työsuhteisiin liittyvien oikeuksien ja
työllisyysturvan varmistaminen
politiikkojen ja sopimusten avulla
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä
Työyhteisön toimintatapojen
kehittyminen
Varmistamme asianmukainen kohtelun ja
työolot työntekijöillemme, jotta voidaan
varmistaa oikeat toimintatavat ja eri
näkemysten huomioiminen
Positiivinen
Mahdollinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuuden kaikille
Omat toiminnot
Työntekijöiden osaamisen
kehittyminen
Työntekijöille on omien työrooliensa
mukaiset osaamispolut saatavilla.
Osaamispolkujen lisäksi tarjoamme
henkilöstöllemme monipuolisesti myös
muita osaamisen kehittämisen
mahdollisuuksia.
Positiivinen
Mahdollinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Työntekijöiden ja työnhakijoiden
epätasa-arvoinen kohtelu
sukupuolen perusteella
Kaikkia työntekijöitä ei kohdella
sukupuolen vuoksi yhdenvertaisesti ja
mahdollisuuksia ei tarjota tasavertaisesti
kaikille
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Työntekijöiden epätasa-arvoinen
palkkaus
Kaikille työntekijöille ei makseta samaa
palkkaa samanarvoisesta työstä
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
29
Olennaiset vaikutukset yhteiskuntaan
Olennainen aihe
Arvoketjun osa
Aktiviteetit
Kestävyysvaikutus ihmisiin
Vaikutuksen luonne
Aikahorisontti
S4
Kuluttajien ja/tai
loppukäyttäjien
henkilökohtainen
turvallisuus
Alavirta
Vakuutustuotteiden ja -
palveluiden tarjoaminen
asiakkaille
Vakuutustuotteilla ja -palveluilla voidaan
tarjota turvaa asiakkaiden terveyden ja
turvallisuuden tueksi. Vahinkojen
ennaltaehkäisy ja ennakoiva terveyden ja
hyvinvoinnin tuki asiakkaalle. Tarjoamme
asiakkaalle asiantuntijapalveluita
erilaisten riskien hallintaan ja
turvallisuustyöhön.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Kuluttajien ja/tai
loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Alavirta
Asiakkaiden yhdenvertainen
kohtelu
Asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti
sekä vakuuttamisen että korvaamisen
tilanteissa. Asiakkaita kohdellaan
päätösten osalta tasapuolisesti ja
oikeudenmukaisesti.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Palveluverkoston kattavuus
Asiakkaalla on mahdollista käyttää
palveluita monikanavaisesti ja
paikallisesti ympäri Suomen. Alueyhtiöillä
on paikallisia toimipisteitä laajasti
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Asiakashyödyn tuottaminen
Asiakkaiden tilanteen ja tarpeiden
mukaisten oikeiden tuotteiden ja
palveluiden tarjoaminen. Kehittämällä
asiakasetuja voidaan tuottaa parempaa
asiakashyötyä.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Palveluiden ja tuotteet eivät
täytä saavutettavuuden
vaatimuksia
Lainvaatimusten täyttäminen
saavutettavuuden vaatimusten osalta
eivät täyty eli asiakkaan erityistarpeet ei
ole huomioitu riittävän laajasti.
Palveluiden käyttäminen saattaa
vaikeutua.
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Tietoihin liittyvät
kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin
kohdistuvat
vaikutukset
Alavirta
Asiakkaiden henkilötietojen
tietoturvaloukkaukset
Asiakkaiden henkilötietojen
tietoturvaloukkaukset ja niiden
aiheuttamat haitat asiakkaiden
yksityisyyden suojalle
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
30
Olennaiset vaikutukset hallintotapaan
Olennainen aihe
Arvoketjun osa
Aktiviteetit
Kestävyysvaikutus ympäristöön tai
ihmisiin
Vaikutuksen luonne
Aikahorisontti
G1
Korruptio ja lahjonta
Omat toiminnot
Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen
Korruption ja lahjonnan ehkäisemisellä
voidaan torjua talousrikollisuutta ja
harmaata taloutta. Tiedolla ja
kouluttamisella varmistetaan oman
henkilöstön kyvykkyys tunnistaa
tilanteita ja toimia oikealla tavalla.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt
Omat toiminnot
- Alkupää -
Loppupää
Korruptio- ja lahjontatapauksien
esiintyminen
Korruptio- ja lahjontatapauksien esiintyy
omassa toiminnassa tai arvoketjussa
Negatiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin
Alkupää
Toimittajat noudattavat
vastuullisia toimintatapoja
Toimittajat huolehtivat liiketoimintansa
lainmukaisuudesta ja noudattavat
toimialansa hyviä käytäntöjä
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Yrityskulttuuri
Loppupää
Vastuullisen yrityskulttuurin
toteutuminen sijoitus- ja
vakuutuskohteissa
Vastuullisen yrityskulttuurin
edellyttämistä sijoitus- ja
vakuutuskohteilta.
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
Omat toiminnot
Vastuullisten toimintatapojen
vahvistaminen
Johtamiskäytännöt, yhteiset
toimintamalli ja ohjeet tukevat
vastuullisen yrityskulttuurin rakentamista
Positiivinen
Tosiasiallinen
Lyhyt - Keskipitkä - Pitkä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
31
Olennaiset taloudelliset vaikutukset
Olennainen aihe
Kuvaus riskistä / mahdollisuudesta
Taloudellinen vaikutus
Vaikutuksen
luonne
Aikahorisontti
E1
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vakuutustoiminnan fyysiset riskit
Säähän liittyvien vahinkojen korvausvaatimusten odotetaan
lisääntyvän. Nykyisten tuotteiden tai tulevaisuuden
vakuutusturvan laajat rajaukset eivät ole
elämänturvastrategian mukaisia ja aiheuttavat asiakkaille
pettymyksiä sekä riskiä taloudellisista tappioista. Taloudellinen
vaikutus kohdistuu tuloslaskelmaan asiakasmäärän
vähentyessä.
Riski
Keskipitkä
Vakuutustoiminnan siirtymäriskit
Hiilineutraaliin talouteen siirtymisestä aiheutuvat uuden
teknologian vahinkojen korjaamiseen liittyvät riskit (esimerkiksi
aurinkopaneelit). Taloudellinen vaikutus kohdistuu
tuloslaskelmaan korjausten kustannusten kasvaessa.
Riski
Pitkä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vakuutustoiminnan fyysiset riskit
Säähän liittyvien vahinkojen korvausvaatimusten lisääntyminen
ja niiden vaikutus vahinkovakuutuksen kannattavuuteen
(esimerkiksi metsätuhot ja omaisuusvahingot). Taloudellinen
vaikutus kohdistuu tuloslaskelmaan korvausmäärien kasvaessa.
Riski
Pitkä
Sijoitustoiminnan siirtymäriskit
Hiilineutraaliin talouteen siirtymisestä aiheutuvat vaikutukset
sijoitustuottoihin. Sijoituskohteisiin kohdistuvat ilmastoriskit. 
Taloudellinen vaikutus kohdistuu taseeseen.
Riski
Keskipitkä
S1
Muut työhön liittyvät oikeudet
Tietoturva- ja tietosuojariskit
kohdistuen omien työntekijöiden
henkilötietotoihin
Tietoturva- ja tietosuojaloukkausten määrä ja vakavuus voivat
kasvaa tulevina vuosina. Taloudellinen vaikutus kohdistuu
tuloslaskelmaan mahdollisten korvausten kasvaessa.
Riski
Lyhyt
Työolot
Kasvavat turvallisuusriskit
työntekijöiden osalta
Työturvallisuuden vaarantuminen aiheuttaa kasvavaa
maineriskiä sekä vaikuttaa asiakaskokemukseen ja
tyytyväisyyteen. Taloudellinen vaikutus kohdistuu
tuloslaskelmaan asiakasmäärän vähentyessä ja mahdollisten
korvausten osalta.
Riski
Lyhyt
S4
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Tuotteiden korvauspiiri ei vastaa
asiakasodotuksia
Jos tuotteiden korvauspiiri ei vastaa asiakkaiden odotuksia,
odotettavissa on asiakasmäärän väheneminen sekä kasvava
maineriski. Taloudellinen vaikutus kohdistuu tuloslaskelmaan
asiakasmäärän vähentyessä.
Riski
Keskipitkä
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/
tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset
Tietoturva- ja tietosuojariskit
kohdistuen asiakkaiden henkilötietoihin
Tietoturva- ja tietosuojaloukkausten määrä ja vakavuus voivat
kasvaa tulevina vuosina. Taloudellinen vaikutus kohdistuu
tuloslaskelmaan mahdollisten korvausten kasvaessa ja
asiakasmäärän vähentyessä.
Riski
Lyhyt
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
32
7.1.4       ESRS 2 IRO Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta olennaisuuden
arviointiprosessista annettavat tiedot
7.1.4.1         ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
IRO-1, 53; E1.IRO-1, 20; E1.IRO-1, 21; E2.IRO-1, 11; E3.IRO-1, 8;
E4.IRO-1, 17; E4.IRO-1, 18; E4.IRO-1, 19; E5.IRO-1, 11; G1.IRO-1, 6;
IRO-2, 59
LähiTapiola-ryhmälle olennaisten kestävyysaiheiden vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi on jatkuva prosessi. Päivitämme
kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuusarvioinnin tarvittaessa, kuitenkin
vähintään vuosittain. Huomioimme työssä LähiTapiola-ryhmän arvoketjun ja
tärkeät sidosryhmät. Keväällä 2025 kaksoisolennaisuuden päivittämiseen
osallistui laajasti asiantuntijoita ja vastuuhenkilöitä muun muassa
vakuutustoiminnoista, vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnasta, varainhoidosta,
rahoitustoiminnoista, vastuullisuudesta, taloudesta, riskienhallinnasta ja
lakipalveluista. Hyödynsimme kestävyysraportoinnin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarvioinnin
lisäksi vuonna 2023 hyväksyttyä LähiTapiolan vastuullisuuden
olennaisuusarviointia, ryhmän kestävyysriskien kartoituksen tuloksia ja
vastuullisuustyössä sidosryhmiltä saatua palautetta. Tässä arvioinnissa emme
keskittyneet tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai
muihin tekijöihin, jotka mahdollisesti lisäävät haittavaikutusten riskiä.
LähiTapiolassa kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuuden arviointi on
nelivaiheinen, jatkuva prosessi:
1) arvoketjun kartoitus,
2) LähiTapiola-ryhmän toiminnan vaikutusten tunnistaminen,
3) LähiTapiola-ryhmän toimintaan vaikuttavien taloudellisten vaikutusten
tunnistaminen (riskit ja mahdollisuudet) sekä
4) olennaisuuden arviointi ja kaksoisolennaisuuden mukaisten
raportointivaatimusten määrittely.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa päivitämme
LähiTapiola-ryhmän arvoketjun kuvauksen. Arvoketjukuvaukset kattavat sekä
suorat että välilliset sopimussuhteet, joiden alku- ja loppupäässä otamme
huomioon ensimmäisen tason lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös
seuraavien tasojen toimijat.
Toisessa vaiheessa tunnistamme LähiTapiola-ryhmän oman toiminnan ja
arvoketjun vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Tuloksena muodostamme
yhteenvedon LähiTapiola-ryhmän oman toiminnan sekä arvoketjun
positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla tosiasiallisia tai
mahdollisia. Määrittelemme vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille myös
aikahorisontin: lyhyt (raportointivuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) tai pitkä (yli 5
vuotta).
Arvioinnin kolmannessa vaiheessa tunnistamme kestävyysaiheiden
taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Huomioimme työssä myös
LähiTapiola-ryhmän yhtiöiden omien riskikartoitusten kestävyysriskit.
Kolmannen vaiheen tuloksena määrittelemme vaikutuspolut ja
kestävyysaiheista johtuvat taloudelliset vaikutukset. Taloudelliset vaikutukset
luokittelemme mahdollisuuksiin ja riskeihin.
Prosessin neljännessä vaiheessa pisteytämme edellisissä vaiheissa tunnistetut
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisen ja pisteytyksen pohjalta koostamme alustavan
kaksoisolennaisuuden yhteenvedon olennaisiksi nousevista kestävyysaiheista.
Vaikutuksiamme ihmisiin ja ympäristöön arvioimme vakavuuden ja
todennäköisyyden keskiarvona asteikolla yhdestä viiteen, jossa vakavuuden
pisteytys määräytyy mittakaavan, laajuuden ja korjaamattomuuden
keskiarvona asteikolla yhdestä viiteen. Taloudellisen olennaisuuden
asteikkona käytämme samaa asteikkoa kuin LähiTapiola-ryhmän
riskikartoituksessa eli arvioimme riskien ja mahdollisuuksien suuruutta sekä
todennäköisyyttä asteikolla yhdestä viiteen. Näiden kahden edellä mainitun
arvon tulona, saamme taloudellisen olennaisuuden kokonaisasteikoksi
yhdestä 25:een.
Vuonna 2025 päivitetyssä kestävyysraportoinnin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa pidimme vaikutusten kynnysarvon ennallaan
edellisestä raportointikaudesta, joka on luku neljä. LähiTapiola-ryhmään
kohdistuvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien kynnysarvona
säilytimme luvun yhdeksän. Olennaisiksi eli raportoitaviksi
kestävyysraportointistandardeiksi määrittelimme ne, jotka ylittivät joko
vaikutusten tai taloudellisen olennaisuuden kynnysarvon.
Kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteenvedon käsittelee
LähiTapiola-ryhmän kestävyysraportoinnin projektiryhmä ja ohjausryhmä.
Yhteenvedon perusteella eri toimintojen asiantuntijoista koostuva
projektiryhmä tekee ehdotuksen raportoitavista, olennaisista sekä
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
33
raportoinnista pois jätettävistä kestävyysaiheista, tiedonantovaatimuksista
ja tietopisteistä. Projektiryhmä varmistaa, että kaksoisolennaisuusarvioinnin
tulokset ja kestävyysraportin laajuus ovat linjassa. Kokonaisuus
dokumentoidaan kestävyysraportoinnissa käytössä olevaan
tiedonkeruujärjestelmään. Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta vie esityksen
oman käsittelynsä jälkeen LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen
vahvistettavaksi. Tarkastus- ja riskienhallintovaliokunta varaa kokouksiinsa
aikaa kestävyysraportoinnin käsittelylle ja hallituksen kokouksiin vietävien
esitysten valmistelulle. Tarkastus- ja riskienhallintovaliokunnan vastuulla on
myös kestävyysraportin varmentajan riippumattomuuden valvonta.
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallitus vahvistaa, että toimintakertomukseen
sisältyvä kestävyysraportti on laadittu kestävyysraportointistandardia ja
kirjanpitolakia noudattaen.
Kestävyysraportin ja kaksoisolennaisuusarvioinnin käsittelyt sisältyvät
LähiTapiola Vahinkoyhtiön hallituksen ja sen valiokuntien kokousaikataulujen
vuosikelloissa. Toimintaympäristön tai liiketoiminnan olennaisesti muuttuessa,
Vahinkoyhtiön hallitus vahvistaa päivitetyn kestävyysraportoinnin
kaksoisolennaisuusarvioinnin myös vuotuisten kokouskäsittelyjen välissä. Jo
olennaisiksi tunnistettujen aiheiden tarkastelun lisäksi Vahinkoyhtiön hallitus
tarkastelee ylittävätkö jotkin aiemmin epäolennaisiksi arvioiduista aiheista,
tiedonantovaatimuksista tai tietopisteistä muutosten jälkeen vaikutuksen
olennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden kynnysarvon.
Sisällytämme kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset riskit
osaksi LähiTapiola-ryhmän riskikartoituksen kestävyysriskejä. Käytämme
LähiTapiola-ryhmän riskiarviointimallia myös muiden riskien arviointiin, josta
kerromme tarkemmin kappaleessa GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta.
E1 Ilmastonmuutos
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käsittelemme LähiTapiola-ryhmän toiminnan
vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien vaikutuksia LähiTapiola-ryhmän toimintaan. Huomioimme
fyysiset riskit olennaisuusarvioinnin prosessissa sekä omassa toiminnassamme
että arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamme lämpötilaan, tuuleen,
veteen sekä maamassoihin ja maaperään liittyviä kroonisia ja akuutteja uhkia
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä arvioimme näiden vaikutuksia
liiketoimintaan sekä omaisuuseriin. Arvioinnissa käytämme
kestävyysraportointistandardin mukaisia määritelmiä aikaväleistä.
Huomioimme LähiTapiola-ryhmässä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien vaikutukset tuotekehityksessä ja strategiasuunnittelussa,
mutta työhön ei ole kohdistettu erillisiä pääomamenoja. Ilmastoon liittyvien
vaarojen vaikutusten arviointi sisältyy LähiTapiola-ryhmän alueellisten
vahinkovakuutusyhtiöiden liiketoiminnan riskikartoitusprosessiin.
Tunnistamme siirtymäriskejä eri aikaväleillä ja arvioimme altistumistamme
näille tapahtumille. Tunnistusprosessissa arvioimme sijoitustoiminnan,
vakuutustoiminnan ja rahoituksen siirtymäriskien todennäköisyyttä, laajuutta
ja kestoa. Ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä emme ole käyttäneet osana
kaksoisolennaisuusarviointia vuonna 2025, mutta olemme kehittäneet
arviointiprosessia vakuutusliiketoiminnan osalta.
E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Kiertotalous
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tarkastelemme myös muihin
ympäristöstandardeihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
LähiTapiola-ryhmän yhtiöiden omassa toiminnassa ja arvoketjussa (E2
Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit, E5 Kiertotalous). Vuonna 2025 nämä
kestävyysaiheet eivät ylittäneet kaksoisolennaisuusarvioinnin raportoinnin
kynnysarvoa eli näiden osalta emme tunnistaneet olennaisia vaikutuksia,
riskejä tai mahdollisuuksia. Vuoden 2025 aikana emme ole järjestäneet
sidosryhmien kuulemisia näihin aihealueisiin liittyen.
E2 Pilaantumisen arvioinnissa huomioimme liiketoimintamme luonteen,
toimipaikkojen sijainnin sekä arvoketjumme. Arvioinnissa käytämme
asiantuntijoidemme arviointia vakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja
rahoituksen näkökulmasta käsitellen pilaantumisen osa-aiheita, kuten ilman
pilaantuminen, maaperän pilaantuminen, mikromuovit ja veden
pilaantuminen. Vuoden  2025 arvioinnissa merkittävimmiksi aiheiksi nousivat
sijoitus- ja vakuutuskohteiden maaperän päästöt ja vakuutuskohteiden
päästöt veteen, mutta vaikutukset määriteltiin pisteytyksen perusteella
epäolennaisiksi. 
E3 Vesivarojen ja merten luonnonvarojen arvioinnissa huomioimme oman
toimintamme lisäksi arvoketjumme. Arvioinnissa käytämme asiantuntijoiden
arviointia vakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja rahoituksen näkökulmasta
käsitellen vesivarojen ja merten luonnonvarojen osa-aiheita, kuten
vedenkulutus, jätevesipäästöt, vedenotto sekä merten luonnonvarojen
hyödyntäminen ja käyttö. Vuoden 2025 arvioinnissa sijoituskiinteistöjen
vedenkulutus ja vakuutettujen kohteiden jätevesipäästöt nousivat esiin,
mutta vaikutukset määriteltiin pisteytyksen perusteella epäolennaisiksi.
E4 Biologiseen monimuotoisuuden ja ekosysteemien osalta tunnistamme ja
arvioimme todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuvia vaikutuksia ja riippuvuuksia huomioiden toimipaikkojemme
sijainnin ja arvoketjumme. Lisäksi tunnistamme ja arvioimme standardiin
liittyviä siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä, mahdollisuuksia ja järjestelmäriskejä.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
34
Vuoden 2025 arvioinnissa emme tunnistaneet LähiTapiola-ryhmän oman
toiminnan kannalta toimintaa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä
alueilla tai läheisyydessä tai olennaisia suoria vaikutuksia luonnon
monimuotoisuuden häviämiseen. Arvoketjun osalta tunnistimme muun
muassa sijoituskohteiden, maa- ja metsätalouskohteiden,
kiinteistösijoituskohteiden, uudiskohteiden rakennuttamisen ja vakuuttamisen
vaikutuksia. Pisteytyksen perusteella luonnon monimuotoisuus ei kuitenkaan
ylittänyt raportoinnin kynnysarvoa.
E5 Kiertotalouden osalta arvioimme oman toiminnan ja arvoketjumme
vaikutuksia kiertotalouteen. Vuoden 2025 arvioinnissa korvaustoiminnasta ja
vahinkojen korjaamisesta aiheutuvien jätteiden määrä ja laatu sekä
korvaustoiminnan hankinnat nousivat merkittävimmiksi vaikutuksiksi, mutta
vaikutukset määriteltiin pisteytyksen perusteella epäolennaisiksi.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1 Hallintotapaan ja yrityskulttuuriin liittyvässä
kaksoisolennaisuusarvioinnissa huomioimme LähiTapiola-ryhmän
liiketoiminta-alueet, yhtiöryhmän rakenteen, palveluiden monikanavaisuuden
ja kattavuuden Suomessa sekä yrityskulttuuriin liittyvien
toimintaperiaatteiden päivitykset.
7.1.4.2 ESRS 2 IRO-2 Yrityksen kestävyysraportissa
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
IRO2, 56; IRO-2, 58; IRO-2, 59
Seuraavissa taulukoissa kuvaamme kestävyysraportointistandardin lisäyksen
B mukaisesti vuoden 2025 kestävyysraportilla raportoitavat tietopisteet ja
niiden sijainnin kestävyysraportilla
EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien
tietopisteet
Standardi,
tiedonantovaatimus &
tietopiste
Kuvaus
Sijainti
ESRS 2 GOV-1, 21 d
Hallituksen sukupuolijakauma
ESRS 2 GOV-1, 21 e
Riippumattomien hallitusten jäsenten
prosenttiosuus
ESRS 2 GOV-4, 30
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
dilligence -prosessista
ESRS 2 SBM-1, 40 d i
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1, 40 d ii
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1, 40 d iii
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1, 40 d iv
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan
Epäolennainen
ESRS E1, E1-1, 14
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
ESRS E1, E1-1, 16 g
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
ESRS E1, E1-4, 34
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
ESRS E1, E1-5, 38
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
35
EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien
tietopisteet
Standardi,
tiedonantovaatimus &
tietopiste
Kuvaus
Sijainti
ESRS E1, E1-5, 37
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
ESRS E1, E1-5, 40-43
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
ESRS E1, E1-6 , 44
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-
ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E1, E1-6, 53-55
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti
ESRS E1, E1-7, 56
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset
ESRS E1, E1-9, 66
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille
Epäolennainen
ESRS E1, E1-9, 66 a
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan
Epäolennainen
ESRS E1, E1-9, 66 c
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski
Epäolennainen
ESRS E1, E1-9, 67 c
Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
Epäolennainen
ESRS E1, E1-9, 69
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
Epäolennainen
ESRS E3, E3-1, 13
Kohdennetut toimintaperiaatteet
Epäolennainen
ESRS E3, E3-1, 14
Merien ja valtamerten kestävyys
Epäolennainen
ESRS E3, E3-4, 28 c
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
Epäolennainen
ESRS E3, E3-4, 29
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna
Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - E4, 16 a i
Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti
biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkiin alueisiin
Epäolennainen
EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien
tietopisteet
Standardi,
tiedonantovaatimus &
tietopiste
Kuvaus
Sijainti
ESRS 2 - SBM-3 - E4, 16 b
Onko yritys todennut olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät
maaympäristön tilan heikkenemiseen,
aavikoitumiseen tai maaperän
sulkemiseen
Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - E4, 16 c
Onko yrityksellä toimintaa, joka
vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin
Epäolennainen
ESRS E4, E4-2, 24 b
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Epäolennainen
ESRS E4, E4-2, 24 c
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Epäolennainen
ESRS E4, E4-2, 24 d
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet
Epäolennainen
ESRS E5, E5-5, 37 d
Kierrättämätön jäte
Epäolennainen
ESRS E5, E5-5, 39
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - S1, 14 f
Pakkotyötapausten riski
Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - S1, 14 g
Lapsityövoimatapausten riski
Epäolennainen
ESRS S1, S1-1, 20
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
ESRS S1, S1-1, 21
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -
käytännöt
ESRS S1, S1-1, 22
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet
ESRS S1, S1-1, 23
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä
ESRS S1, S1-3, 32 c
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
ESRS S1, S1-14, 88 b, c
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus
ESRS S1, S1-14, 88 e
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä
ESRS S1, S1-16, 97 a
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
36
EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien
tietopisteet
Standardi,
tiedonantovaatimus &
tietopiste
Kuvaus
Sijainti
ESRS S1, S1-16, 97 b
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka
ESRS S1, S1-17, 103 a
Syrjintätapaukset
ESRS S1, S1-17, 104 a
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen
Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - S2, 11 b
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa
Epäolennainen
ESRS S2, S2-1, 17
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Epäolennainen
ESRS S2, S2-1, 19
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -
käytännöt
Epäolennainen
ESRS S2, S2-4, 36
Arvoketjun alkuja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
Epäolennainen
ESRS S3, S3-1, 16
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Epäolennainen
ESRS S3, S3-1, 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,
ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Epäolennainen
ESRS S3, S3-4, 36
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
Epäolennainen
ESRS S4, S4-1, 16
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S4, S4-1, 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
ESRS S4, S4-4, 35
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
ESRS G1, G1-1, 10 b
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus
ESRS G1, G1-1, 10 d
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien
tietopisteet
Standardi,
tiedonantovaatimus &
tietopiste
Kuvaus
Sijainti
ESRS G1, G1-4, 24 a
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt
sakot
ESRS G1, G1-4, 24 b
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit
Kuvaamme olennaisten tietopisteiden määrittelyn ja kynnysarvojen käytön
kappaleessa ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Vuonna 2024 olennaisiksi määritellyt kestävyysaiheet nousseet aiheet, E1
Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,
ylittivät olennaisuuden kynnysarvon myös vuoden 2025 arvioinnissa. Uutena
raportoitavana kestävyysaiheena olennaiseksi nousi kestävyysraportille S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Kestävyysraportoinnin
kaksoisolennaisuusarvioinnin vuoden 2025 tuloksissa E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous -standardi oli raportoinnin kynnysarvolla, mutta ei ylittänyt sitä.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -standardin läpikäynnissä vaikutusten
olennaisuus saavutti olennaisuuden kynnysarvon rajan kahdelta osa-alueelta.
Taloudellisten vaikutusten olennaisuus jäi selkeästi alle kynnysarvon.
Kestävyysraportointiprojektin projektiryhmä käsitteli
kaksoisolennaisuusarviointiin perustuvan raportointikokonaisuuden ja
dokumentoi lähelle raportointikynnystä nousseiden standardien
poisjättämisperusteet. Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta käsitteli
hallitukselle vahvistettavaksi viedyn esityksen, joka sisälsi myös poisjätetyt
kestävyysaiheet.
LähiTapiola Vahinkoyhtiö | Toimintakertomus 2025
37
7.1.4.3 ESRS 2 MDR-P Olennaisten
kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut
toimintaperiaatteet
MDR-P, 65
LähiTapiola-ryhmän käytössä olevat toimintaperiaatteemme olennaisten
kestävyysseikkojen hallitsemiseksi esitämme seuraavassa taulukossa.
LähiTapiola-ryhmän toimintaperiaatteet
Politiikat
Keskeinen sisältö
Soveltamisala
Vastuutaho
Sitoumukset
Sidosryhmien etujen
huomiointi
Saatavuus
Omistajatahto
LähiTapiola-ryhmän omistaja-
asiakkaiden etujen ajaminen ja
keskinäisen hallintotavan ohjaus
LähiTapiola-ryhmän
yhtiöryhmään
kuuluvat yhtiöt
Vahinko- ja
henkiyhtiöiden
hallintoneuvostot
Ei sitoumuksia ulkopuolisiin
periaatteisiin
Omistaja-asiakkaiden ja
hallinnon edustajien
osallistaminen
Ei-julkinen,
henkilöstön
saatavilla
intranetissä*
Ryhmästrategia
LähiTapiola-ryhmän
toimintaympäristön muutosten
ennakoiminen ja varautuminen,
omistaja-asiakkuuden modernin
merkityksen ja hyödyn
vahvistaminen, tulevaisuuden
kilpailuedun ja kilpailukyvyn
kehittäminen sekä liiketoimintojen
ja tarjooman kehityksen
suuntaaminen.
LähiTapiola-ryhmän
yhtiöryhmään
kuuluvat yhtiöt
Vahinko- ja
henkiyhtiöiden
hallintoneuvostot
Ei sitoumuksia ulkopuolisiin
periaatteisiin
Omistaja-asiakkaiden ja
hallinnon edustajien
osallistaminen
Ei-julkinen,
henkilöstön
saatavilla
intranetissä*
Liiketoiminta-
periaatteet